Emmi Sarvijärvi, Pirkan Kylien hallituksen jäsen ja Suomen Kylien nuorisojaoston Pirkanmaan edustaja.
Suomessa puhutaan paljon nuorten tulevaisuususkosta. Keskustelemme mielenterveydestä, yksinäisyydestä, työn muutoksesta ja siitä, miten nuoret näkevät oman tulevaisuutensa. Harvemmin kuitenkaan pysähdymme pohtimaan, miten elinympäristö vaikuttaa siihen, uskooko ihminen huomiseen.
Usein ajatellaan, että mahdollisuudet löytyvät kaupungeista. Siellä ovat työpaikat, oppilaitokset ja lähipalvelut. Kaupungit tarjoavatkin monille juuri oikean ympäristön rakentaa omaa elämäänsä. Samalla olisi kuitenkin syytä tunnistaa myös maaseudun vahvuudet. Ne eivät ole vain luonnonläheisyyttä tai väljempiä neliöitä, vaan jotain paljon syvempää: osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kokemusta siitä, että omalla toiminnalla on merkitystä. Pidetään siis kiinni niistä lähipalveluista, joita kylillämme vielä on, jotta maaseutu säilyy vetovoimaisena myös tulevaisuudessa.
Tulevaisuususko syntyy tunteesta, että pystyy vaikuttamaan omaan elämäänsä ja ympäristöönsä. Juuri tässä maaseudulla on erityinen vahvuus. Kylällä yhden ihmisen idea voi muuttua nopeasti yhteiseksi projektiksi. Uusi tapahtuma, harrastusryhmä, liikuntapaikka tai hanke voi saada alkunsa yhden aktiivisen ihmisen ajatuksesta. Vaikutukset näkyvät nopeasti ja konkreettisesti. Kun ihmiset näkevät oman työnsä tulokset ympärillään, syntyy tunne siitä, että omalla panoksella on merkitystä.
Moni nuori kaipaa ennen kaikkea merkityksellisyyttä ja tunnetta siitä, että kuuluu johonkin. Mahdollisuuksia on enemmän kuin koskaan, mutta samalla yksinäisyys koskettaa yhä useampaa. Sosiaalinen media tarjoaa kontakteja, mutta ei aina yhteyttä. Maaseudulla yhteisöllisyys on usein luonnollinen osa arkea: ihmiset tuntevat toisensa, naapureita tervehditään ja uusi asukas huomataan. Monelle juuri yhteisö on tärkein syy jäädä, palata tai muuttaa maalle.
Tulevaisuususkoa vahvistaa myös mahdollisuus rakentaa omaa elämää pitkäjänteisesti. Monilla maaseutualueilla asuminen on edelleen kohtuuhintaista ja tontteja on saatavilla. Unelma omasta kodista ei välttämättä jää vuosikymmenien päähän. Kun ihminen pystyy suunnittelemaan tulevaisuuttaan realistisesti, syntyy myös turvallisuuden tunnetta. Samalla meidän on tunnistettava yksi maaseudun suurimmista haasteista. Liian usein nuori, joka haluaisi muuttaa kylälle tai palata kotiseudulleen, törmää asuntopulaan. Tyhjiä taloja voi olla olemassa, mutta ne eivät ole markkinoilla. Vuokra-asuntoja on vähän. Pienille kodeille ja uudenlaisille asumisratkaisuille olisi kysyntää, mutta tarjontaa ei aina löydy. Kaavoituksen on mahdollistettava rakentaminen myös taajamien reuna-alueilla ja kylien läheisyydessä. Myös kesä-asunnot täytyy saada vaihdettua ympärivuotisiksi asunnoiksi, jos asunnon varustelu sen sallii.
Jos haluamme nuoria takaisin maaseudulle, meidän täytyy tehdä paluusta mahdollista. Tarvitsemme asuntoja, tontteja ja uusia yhteisöllisiä asumisratkaisuja, jotka helpottavat sekä asumisen kustannuksia että yksinäisyyttä ja vahvistavat kylien elinvoimaa. Onko teidän kylällä asuntoja tyhjillään, joita voisitte markkinoida paremmin?
Ehkä kaikkein tärkeintä on kuitenkin osallisuus. Kylällä nuori ei ole vain palveluiden käyttäjä. Hän voi olla tapahtuman järjestäjä, yhdistystoimija, yrittäjä, valmentaja, luottamushenkilö tai uuden idean toteuttaja. Ei pelkästään somevastaava. Hän voi olla mukana päättämässä siitä, miltä oma kotiseutu näyttää tulevaisuudessa. Siinä piilee maaseudun suuri mahdollisuus.
Kun ihminen kokee olevansa tarpeellinen, hän alkaa uskoa huomiseen. Kun hän näkee oman kädenjälkensä ympärillään, hän sitoutuu yhteiseen tulevaisuuteen. Ja kun yhteisö uskoo nuoreen, nuori alkaa uskoa myös itseensä. Siksi tulevaisuususkoa on usein helpompi rakentaa maalla. Ei siksi, että maaseutu olisi täydellinen tai kaupunki huono. Vaan siksi, että maaseudulla on edelleen paljon tilaa osallisuudelle, yhteisöllisyydelle ja sille tunteelle, että jokainen voi olla mukana rakentamassa huomista.
Puhutaan maaseudusta aina positiivisesti,
Kyläsydämellä,
Emmi Sarvijärvi
Parkkuu, Ylöjärvi
Kirjoitus on julkaistu myös Pirkan Kylien Älykkäät kylät -blogissa.