Nora Backlund, Svenskfinlands Byar
Kun kylä laatii kyläsuunnitelmaa, se etsii vastausta kysymykseen: millaiselta haluamme kylämme näyttävän tulevaisuudessa? Kyse on tulevaisuudenuskosta, osallisuudesta ja yhteisestä vastuusta. Kestävä kehitys ei ole kyläsuunnittelussa erillinen teema, vaan yksi sen peruslähtökohdista. Tulevaisuuden suunnittelu on samalla kestävän tulevaisuuden suunnittelua, miten kylä voi olla hyvä paikka elää myös tuleville sukupolville.
Kestävä kehitys näkyy kylissä jo monissa arjen teoissa ja valinnoissa, vaikka sitä ei aina erikseen tunnisteta tai nimetä. Yhteisöllisyys, lähiluonnosta huolehtiminen, paikallisten palvelujen tukeminen ja kylän elinvoiman vahvistaminen ovat kaikki osa kestävää kehitystä. Kyläsuunnitelma tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden tehdä nämä tavoitteet näkyviksi ja konkreettisiksi sekä tarkastella kylän kehittämistä kokonaisuutena ympäristön, talouden, sosiaalisen hyvinvoinnin ja kulttuurin näkökulmista.
Näin kestävän kehityksen periaatteet voivat toimia kylän tulevaisuustyön tukena ja auttaa rakentamaan pitkäjänteisesti elinvoimaista kylää. Tätä pohdimme myös Kyläpäivien 2026 työpajassa Kestävän kehityksen työkalut kyläsuunnittelussa, johon tässäkin blogissa palaamme.
Kestävyys auttaa näkemään kokonaisuuden
Kestävä kehitys saattaa kuulostaa suurelta ja abstraktilta käsitteeltä, mutta käytännössä se näkyy hyvin konkreettisissa valinnoissa. Kun kyläläiset keskustelevat palveluista, asumisesta, luonnonympäristöstä, yhteisöllisyydestä, yritystoiminnasta tai energiasta, he pohtivat samalla kestävyyteen liittyviä kysymyksiä, riippumatta siitä, käytetäänkö kestävän kehityksen käsitteitä vai ei.
Kyläsuunnitelmissa asetetaan tavoitteita ja toimenpiteitä tulevaisuutta varten. Siksi on tärkeää tarkastella niiden vaikutuksia ympäristön, ihmisten, talouden ja kulttuurin näkökulmista sekä nähdä eri teemojen väliset yhteydet.
Jos kylässä suunnitellaan uutta kohtaamispaikkaa, voidaan pohtia esimerkiksi:
- miten paikka palvelisi eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä,
- voisiko olemassa olevia rakennuksia hyödyntää uuden rakentamisen sijaan,
- miten paikka vahvistaisi yhteisöllisyyttä myös pitkällä aikavälillä.
Jos tavoitteena on houkutella uusia asukkaita, kannattaa samalla pohtia myös nykyisten asukkaiden tarpeita ja arjen sujuvuutta. Tällöin voidaan tarkastella esimerkiksi:
- millaisia asumismahdollisuuksia kylässä tarvitaan eri elämäntilanteisiin,
- miten kimppakyytien, yhteiskäyttöpalveluiden ja kevyen liikenteen mahdollisuuksia voidaan vahvistaa,
- mitä palveluita, harrastusmahdollisuuksia ja kohtaamispaikkoja löytyy kävely-, pyöräily- tai joukkoliikenne-etäisyydeltä,
- miten lainaamisen, jakamisen, korjaamisen ja kierrättämisen kulttuuria voidaan edistää,
Kestävyyden näkökulma kannustaa tarkastelemaan myös luonnon ja ympäristön merkitystä kylälle tänään ja kylän tulevaisuudelle.
- Miten lähiluontoa, vesistöjä, maisemia ja luonnon monimuotoisuutta voidaan vaalia osana kylän hyvinvointia ja vetovoimaa?
- Samalla on hyvä pohtia, miten kylä voi varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
Esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen, rankkasateet, myrskyt tai pitkät hellejaksot voivat vaikuttaa kylän infrastruktuuriin, turvallisuuteen ja arkeen. Kyläsuunnitelma tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa sekä paikallisia vahvuuksia että kehittämistarpeita ja vahvistaa kylän kykyä sopeutua ja toimia muuttuvissa olosuhteissa.
Näin kestävyys ei ole erillinen teema tai oma lukunsa suunnitelmassa, vaan tapa esittää parempia kysymyksiä suunnittelun tueksi ja nähdä yhteydet eri asioiden välillä.
Kestävä kehitys on tasapainon etsimistä
Kyläsuunnittelussa kohtaa usein monenlaisia tarpeita ja toiveita. Jotta kylässä toimiminen ja sen kehittäminen olisi kestävää myös tuleville sukupolville, on huomioitava kestävän kehityksen eri ulottuvuudet.
- Ekologinen kestävyys muistuttaa luonnonvarojen rajallisuudesta ja ympäristön hyvinvoinnin merkityksestä.
- Sosiaalinen kestävyys nostaa esiin osallisuuden, yhteisöllisyyden, turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden.
- Taloudellinen kestävyys korostaa sitä, että ratkaisujen tulee olla toteuttamiskelpoisia ja tukea kylän elinvoimaisuutta ja kehittämistä pitkällä aikavälillä.
- Kulttuurinen kestävyys puolestaan kannustaa vaalimaan paikallista identiteettiä, historiaa, perinteitä ja maisemaa sekä siirtämään niitä eteenpäin tuleville sukupolville.
Käytännössä nämä näkökulmat eivät ole toisistaan erillisiä, vaan ne kietoutuvat toisiinsa. Kestävä kylä rakentuu tasapainosta, jossa huomioidaan yhtä aikaa ihmiset, ympäristö, paikallinen kulttuuri ja elinvoiman edellytykset.
Kyläpäivien työpajan keskusteluissa nousivat esille myös paikallisuus, kulttuuriperintö, varautuminen ja yhteistyö. Osallistujat korostivat, että kestävä kylä rakentuu monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta eikä yksittäisistä hankkeista tai toimenpiteistä.
Suunnitelmista arjen teoiksi
Tärkeintä on kuitenkin se, miten kestävyys näkyy kylän arjessa. Kyläsuunnitelma saa merkityksen vasta silloin, kun se aidosti ohjaa toimintaa, päätöksentekoa ja yhteisiä valintoja.
Kun kestävyyden tavoitteet näkyvät kylän tapahtumissa, hankkeissa, investoinneissa ja päivittäisessä toiminnassa, niihin on helpompi sitoutua ja niiden vaikutukset konkretisoituvat.
Kestävyyden ei tarvitse näkyä vain suunnitelmissa tai strategioissa. Sen voi tehdä näkyväksi myös kylän yhteisissä tiloissa. Kun kylätaloon astuu sisään, olisi hienoa, että tiloista, toiminnasta ja valinnoista välittyvät ne arvot, joiden varaan kylän tulevaisuutta rakennetaan.
Visuaalinen tuotos muistutuksena kylän toimintatavoista
Kyläpäivien työpajassa tavoitteena oli luoda Kestävän kylän kompassikukka, visuaalinen työkalu, joka kokoaisi yhteen kestävän kyläkehittämisen keskeiset osa-alueet ja toimisi tukena kyläsuunnittelussa.
Yhteistä mallia ei työpajan aikana syntynyt. Sen sijaan osallistujat loivat erilaisia tulkintoja: perhosen, puun ja päivänvarjon. Lopputulos osoitti, ettei kestävän kylän tarvitse mahtua yhden valmiin mallin muottiin. Jokainen kylä voi rakentaa oman näköisensä tavan kuvata tavoitteitaan, toimintatapojaan ja arvojaan.
Yhteistä kaikille tuotoksille oli halu tehdä näkyväksi kylän visio, konkreettiset teot vision saavuttamiseksi sekä yhteistyön merkitys. Kuvissa visio näyttäytyi esimerkiksi runkona, keskuksena tai suuntana, kun taas käytännön teot näkyivät oksina, kukintoina, siipinä tai päivänvarjon kangaspaloina. Viesti oli selkeä: ilman tekoja visio ei kanna.
Keskusteluissa korostui myös yhteistyön merkitys. Kylän kehittämistä eivät tee yksin yhdistykset tai aktiiviset toimijat, vaan mukana ovat kyläläiset, yritykset, kunta, hankkeet ja monet muut yhteistyökumppanit. Myös rahoitus ja resurssit nähtiin tärkeinä mahdollistajina, jotka tukevat yhteisten tavoitteiden toteutumista. Samalla korostui ajatus siitä, että kestävän kehityksen eri ulottuvuudet eivät ole erillisiä teemoja, vaan ne näkyvät jokapäiväisissä päätöksissä, yhteistyössä ja kylän toimintakulttuurissa.
Kannustamme kyliä laatimaan oman visuaalisen kuvauksensa kestävän kehityksen tavoitteista. Se voi olla kompassikukka, puu, perhonen tai jokin aivan muu symboli. Tärkeintä on, että se auttaa kylän toimijoita hahmottamaan yhteiset arvot, tavoitteet ja toimintatavat sekä muistuttaa siitä, miten niitä edistetään käytännössä.
Visuaalisen työkalun tarkoituksena on auttaa tekemään kestävän kehityksen tavoitteet näkyviksi ja tuoda ne osaksi kyläsuunnittelua, toimintaa ja päätöksentekoa.
Yhdessä kohti kestävää tulevaisuutta
Kestävän kylän rakentaminen alkaa siitä, mitä kylässä jo tehdään. Kestävä kehitys ei ole jotain, mikä tulee kyliin ulkopuolelta, vaan se rakentuu paikallisesti ihmisten osaamisesta, yhteistyöstä ja halusta kehittää omaa elinympäristöään.
Kestävä kylä syntyy pienistä ja suurista teoista, yhteisistä keskusteluista ja tulevaisuutta koskevista valinnoista. Kyläsuunnittelu tarjoaa tähän erinomaisen työkalun ja samalla mahdollisuuden rakentaa kylää, jossa on hyvä elää tänään ja huomenna.
Kestävän kehityksen näkyväksi tekeminen kyläsuunnitelmassa auttaa tunnistamaan sen, mitä kylässä jo tehdään hyvin, mutta myös varmistamaan, että kylän kehittämistä tarkastellaan pitkäjänteisesti ympäristön, ihmisten, talouden ja kulttuurin näkökulmista. Samalla se tekee yhteisistä tavoitteista konkreettisempia, helpommin viestittäviä ja helpommin toteutettavia.
Kestävän kehityksen huomioimiseen kyläsuunnittelussa voi hyödyntää olemassa olevia työkaluja, materiaaleja ja käytännön esimerkkejä. Tutustu materiaaleihin täällä: https://kestavankehityksenviikko.fi/materiaaleja/
Nora Backlund, Svenskfinlands Byar
Kirjoittaja toimii maaseutupolitiikan KERÄ-verkoston erityisasiantuntijana sekä vastaa valtakunnallisesti ruotsinkielisen kylätoiminnan kehittämisestä. Työssään hän edistää niin kestävän kehityksen kuin kyläkehittämisen kysymyksiä.
Maaseutupolitiikan KERÄ-verkosto KERÄ – För hållbara landsbygder och en rättvis omställning, Oikeudenmukaisen siirtymän ja kestävien maaseutujen puolesta 2024–2027 keskittyy kestävyyskysymyksiin, jotka ovat ajankohtaisia niin valtakunnallisesti, alueellisesti kuin paikallisestikin ja tuo niiden käsittelyyn kestävyyden kaikki eri osa-alueet: ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen sekä taloudellisen näkökulman. Verkosto koordinoi myös valtakunnallista Kestävän kehityksen viikkoa, jota vietetään tänä vuonna 21-27.9.2026 – mainio tilaisuus tuoda oman kylän kestävän kehityksen teot näkyville.
