Maaseutukunnissa puhutaan paljon elinvoimasta ja valojen päällä pitämisestä. Katse kääntyy helposti suuriin linjoihin: kasvutavoitteisiin, uusiin yrityksiin, investointeihin ja strategioihin. Näihin liittyvät päätökset on helppo nuijia valtuustosaleissa paranevien työllisyyslukujen ja uusien yrityssijoittajien toivossa.
Näitäkin päätöksiä tarvitaan, mutta kun elinvoimaa tarkastellaan maalle muuttamisen ja uusien asukkaiden houkuttelun näkökulmasta, tarvitaan paljon myös ruohonjuuritason työtä. Maallemuutto ratkaistaan yllättävän arkisissa asioissa. Kuntaa ei markkinoida vain yksittäisillä markkinointikampanjoilla, vaan pitkäjänteisellä työllä vaikutetaan maalle muutosta kiinnostuneen tietoon, tunteeseen ja lopulta muuttopäätökseen.
Maallemuutto ei yleensä kaadu yhteen suureen esteeseen, vaan moneen pieneen epävarmuuteen. Siksi kunta voi tehdä paljon jo sillä, että se poistaa näitä epävarmuuksia yksi kerrallaan.
Lopulta muuttamisesta kiinnostuneen kysymykset ovat hyvin arkisia. Löytyykö kunnasta asunto? Saako verkkosivuilta nopeasti käsityksen siitä, millaista siellä olisi asua? Voiko töitä tehdä etänä? Löytyvätkö päiväkodit, koulut, harrastukset ja palvelut ilman salapoliisityötä? Entä syntyykö tunne, että tänne voisi oikeasti kuulua?
Ensin perusta kuntoon
Jos kunta haluaa pysyä mukana kilpailussa uusista asukkaista, perusasioiden on oltava kunnossa.
Kunnan verkkosivujen Asumaan-osion pitäisi tarjota yhdestä paikasta ajantasainen tieto asumisesta, palveluista, kouluista, varhaiskasvatuksesta, harrastuksista, työnteon mahdollisuuksista ja yhteyshenkilöistä. Tietoa tarvitaan yhä useammin myös eri kielillä. Tässä lyhytvideoiden ja somesisältöjen täyteisessä elämässä, verkkosivut ovat kuitenkin kaiken peruspilari ja näyteikkuna, jonka tulee pysyä mukana ajassa ja tarjota mielenkiitoista sisältöä, jotta utelias asiakas astuisi sisään.
Toinen tärkeimmistä kysymyksistä liittyy asumiseen. Maaseudulla on paljon asuntoja ja taloja, jotka eivät koskaan päädy julkisesti myyntiin tai vuokralle. Tässä kunnilla, kylillä ja paikallisilla toimijoilla on mahdollisuus tehdä hyvin konkreettista vetovoimatyötä: kartoittaa tyhjillään olevia asuntoja, tavoittaa omistajia ja auttaa saamaan koteja takaisin käyttöön.
Samalla voidaan auttaa tyhjillään olevia ja vähitellen rapistuvia taloja takaisin markkinoille. Jokainen vuosiksi tyhjilleen jäänyt rakennus ei ole vain yksityinen kiinteistöasia. Se on menetetty mahdollisuus uudelle asukkaalle ja lopulta myös maisema- ja elinvoimakysymys.
Joku tarvitsee ensin vuokra-asunnon. Joku etsii pientä omistusasuntoa. Joku haluaa kokeilla maalla asumista ennen lopullista päätöstä. Jos näihin tarpeisiin ei pystytä vastaamaan, hienoinkin muuttajakampanja jää helposti mainokseksi vailla seuraavaa askelta.
– Nämä eivät ehkä ole vetovoimatyön näyttävimpiä tekoja. Silti juuri ne rakentavat pohjan kaikelle muulle”, projektipäällikkö Noora–Mari Syväluoma kannustaa.
Kunnan ei tarvitse sopia kaikille
Kun perusta on kunnossa, siitä pitää osata kertoa kiinnostavasti ja uskottavasti.
– Maaseudun markkinoinnissa käytetään paljon samoja sanoja: luonto, rauha, väljyys, turvallisuus ja yhteisöllisyys. Ne ovat todellisia vahvuuksia, mutta löytyvät lähes jokaisesta maaseutukunnasta”, hankekoordinaattori Noora Elonen selventää.
Siksi kannattaa kysyä, mikä tekee juuri meidän kunnassamme elämisestä omanlaistaan.
Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhankkeessa tätä lähestyttiin Ihana kamala maaseutu -ajattelulla. Lähtökohta oli yksinkertainen: maaseutu ei sovi kaikille ja maaseudusta tulee puhua rehellisesti, mitään kaunistelematta. Aidoilla ja arkisilla asioilla viestittäessä, tavoitetaan oikeat ihmiset. Pitkät välimatkat, auton tarve tai palveluiden sijainti ovat osa arkea siinä missä tila, yhteisöllisyys, luonto ja rauhakin.
Nykyiset asukkaat ovat tässä viestinnässä korvaamattomia. Asukastarinat, paikalliset yrittäjät, kylät ja tavallisen arjen kokemukset tekevät kunnasta samaistuttavan. Uskottavin tarina alkaakin usein siitä, mihin kunnan virallinen markkinointiteksti päättyy.
Muuttajaa kiinnostaa arki
Näkyvyys ja kiinnostus ovat vasta alku. Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhankkeen asumiskokeiluihin tuli 223 hakemusta eri puolilta Suomea ja myös ulkomailta. Se kertoo, että kiinnostusta maaseudulla asumiseen on.
Seuraava tehtävä on antaa ihmiselle mahdollisuus kokeilla ajatusta käytännössä ja synnyttää tunneside.
Asumiskokeiluissa ihmiset eivät tutustuneet kuntiin vain matkailijoina. He pääsivät näkemään päiväkoteja ja kouluja, harrastuksia, työnteon mahdollisuuksia, yrityksiä sekä ennen kaikkea paikallista arkea. Ero on olennainen. Matkailija hakee lomaltaan nähtävyyksiä, ehkä hieman luksusta ja odotukset ovat korkealla. Mahdollinen muuttaja yrittää kuvitella, miltä täällä tuntuisi elää maanantaiaamuna marraskuussa.
– Silloin ratkaisevaa ei välttämättä ole kunnan hienoin nähtävyys. Ratkaisevaa voi olla kohtaaminen päiväkodissa, keskustelu paikallisen yrittäjän kanssa, sopivan kodin löytyminen tai tunne siitä, että joku huomasi uuden ihmisen ja kutsui mukaan”, Syväluoma kuvailee.
Siksi maallemuuton edistäminen ei voi olla vain kunnan viestinnän tehtävä. Vetovoimaa rakentavat kunnan lisäksi kylät, yhdistykset, yritykset, kiinteistönomistajat, vapaa-ajan asukkaat ja nykyiset kuntalaiset.
Työkalut valmiina maaseudun vetovoimatyöhön
Yhdeksän kunnan Verkostosta vetovoimaa -hankkeessa vuosina 2024–2026 kokeillut toimintamallit on nyt koottu Älykäs kylä -strategiaan Maallemuuton haaveilijasta kuntalaiseksi. Strategia rakentuu kolmeen vaiheeseen.
Ensin laitetaan perusta kuntoon: asuminen, tieto, saavutettavuus ja työn tekemisen mahdollisuudet. Sen jälkeen rakennetaan kiinnostusta: omaleimainen viestintä, asukastarinat, yritykset ja paikallinen elämä näkyviksi. Kolmannessa vaiheessa luodaan kokemuksia ja kiinnittymistä asumiskokeiluilla, tapahtumilla, kyläkummeilla ja kohtaamisilla.
– Strategiaan on koottu käytännön malleja muun muassa Asumaan-sivujen kehittämiseen, verkkosivujen kielikäännöksiin, etätyötiloihin, asukastarinoihin, asumiskokeiluihin, tapahtumiin ja tyhjillään olevien asuntojen kartoittamiseen”, Elonen kuvailee.
Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla. Eikä jokaisen kunnan tarvitse tehdä kaikkea. Oleellisempaa on ymmärtää, ettei vetovoimatyö pääty kampanjan viimeiseen somejulkaisuun. Parhaimmillaan kampanja saa ihmisen kiinnostumaan. Sen jälkeen kunnan muun työn pitää kantaa.
Pienikin toimenpide voi olla ratkaiseva. Tyhjillään oleva asunto saadaan näkyviin oikealle ihmiselle. Etätyötila mahdollistaa työnteon maalta. Kielikäännös auttaa uuden asukkaan tiedon äärelle. Asukastarina herättää ajatuksen: tuollainen elämä voisi sopia minullekin.
Maaseudun vetovoima ei siis ole vain kysymys siitä, kuinka hyvin kunta osaa markkinoida itseään. Se on myös kysymys siitä, kuinka helpoksi kunta tekee sinne muuttamisen.
Ja juuri siihen voidaan vaikuttaa. Asunto kerrallaan. Verkkosivu kerrallaan. Kohtaaminen kerrallaan. Muuttaja kerrallaan.
LISÄTIETOJA
Uutinen on laadittu osana Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanketta, joka on Leader Pohjois-Satakunnan hallinnoima elinvoimaisuuden kehittämishanke yhdeksän kunnan alueella. Hanke on Euroopan unionin maaseuturahaston osarahoittama ja hankeaika on 1.1.2024-31.8.2026.
Leader Pohjois-Satakunta, Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke
Älykäs kylä -strategia Maallemuuton haaveilijasta kuntalaiseksi: https://drive.google.com/file/d/17UIlt5M3GhgphEKlyynw8EmEDH-aOgcY/view?usp=sharing
Projektipäällikkö Noora-Mari Syväluoma
nooramari.syvaluoma@gmail.com
0405757365