Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka on historiallisen suuren uudistuksen edessä. Komission uusi pitkän aikavälin rahoituskehysesitys (MFF) sisältää mittavia muutoksia ja on rakenteeltaan olennaisesti erilainen kuin aiemmat kehykset. Muutokset herättävät kysymyksiä myös Leader-toiminnan tulevaisuudesta Suomessa.
Suomen Kylät ry kutsui helmikuussa Leader-rahoituksen keskeisiä edunsaajia ja sidosryhmiä keskustelemaan Leader-toiminnan merkityksestä ja kehittämistarpeista. Pyöreän pöydän keskustelu järjestettiin yhteistyössä osuuskuntien keskusjärjestö Pellervon ja Maahenki Oy:n kanssa.
Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Suvi Louhelainen korosti tilaisuudessa Leader-rahoituksen keskeistä roolia maaseutualueiden uudistumisessa sekä paikallisyhteisöjen ja mikroyritysten toimintaedellytysten vahvistamisessa.
– Meille on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää, miten Leader voi parhaalla mahdollisella tavalla tukea yhteisöjä, yrityksiä ja kuntia niiden kehittämis- ja uudistamistyössä. Elämme kiinnostavia mutta myös kriittisiä aikoja sen suhteen, miten Leader-toiminta voidaan turvata koko maassa ja miten paikallisista lähtökohdista kumpuava kehittäminen voi jatkossakin tuottaa vaikuttavia tuloksia koko yhteiskunnan hyväksi, Louhelainen sanoo.
Leader-työn kehittämispäällikkö Heli Walls sanoo, että tulevalla kaudella keskeistä on rahoituksen riittävyys, jotta Leaderia voidaan hyödyntää laaja-alaisesti koko Suomessa. Nykyisellä rahoituskaudella Leader-rahoitusta on saanut 1230 aloittavaa yritystä, 2180 yritystä on kehittänyt toimintaansa ja yli 1000 yritysinvestointia on rahoitettu.
Laaja sidosryhmäkeskustelu Leaderin tulevaisuudesta
Leader-toiminnan tulevaisuudesta keskusteltiin 3.2.2026. Keskusteluun osallistuivat Mari Kokko (osuuskuntien keskusjärjestö Pellervo), Vesa-Pekka Tervo (Hyvil), Stina Siikonen (Varsinais-Suomen Yrittäjät), Paula Yliselä (Maaseudun Sivistysliitto), Hannu Ala-Sankola (Suomen Nuorisoseurat), Tomi Alakoski (Suomen 4H-liitto), Teppo Ylitalo (Kotiseutuliitto), Leena Kristeri (MTK), Matti Mäkinen (Hankasalmen kunta) sekä Arto Pirttilahti ja Maarit Teuri (Suomen Kylät ry:n hallitus). Suomen Kylät ry:tä edustivat lisäksi Suvi Louhelainen ja Heli Walls.
Keskustelun yhteenveto
Leader-rahoituksen vaikuttavuus perustuu paikallisuuteen, yhteisöllisyyteen ja kertautuviin vaikutuksiin. Se vahvistaa paikallista identiteettiä, elinvoimaa, pienyrittäjyyttä, nuorten osallisuutta ja yhteisöjen kriisinkestävyyttä sekä yhteisöllisyyttä ja talkoohengen ylläpitämistä.
Leader-toiminta edistää alueiden Lumo-voimaa tukemalla kuntien elinvoimaa. Yksittäiset hankkeet voivat olla pieniä, mutta volyymi ja yhteisvaikutus on suuri. Talkootyö, vapaaehtoisuus ja yksityinen raha moninkertaistavat julkisen rahan vaikutuksen.
Leader-toiminta auttaa kansalaisyhteiskunnan vahvistumista. Toiminta lisää yhteisöjen toimintakykyä ja jatkuvuutta ja mahdollistaa kokeilukulttuurin ja paikalliset ratkaisut.
Yhteisöllisyys, mielekäs tekeminen ja osallisuus ovat henkisen kriisinkestävyyden perusta. Yhdistystoiminta ja paikallinen aktiivisuus tukevat kriiseistä selviytymistä.
Nuoriso-Leader tukee nuorten osallisuutta ja yrittäjyyden alkua erityisesti alueilla, joilla muita vaihtoehtoja on vähän. Toiminta kiinnittää nuoria paikalliseen yhteisöön ja tulevaisuuden rakentamiseen.
Leader on osa kansalaisyhteiskunnan ja alueellisen elinvoiman ratkaisua, ei vain maaseutupolitiikkaa. Tarvitaan selkeä linjaus siitä, mihin Leaderia Suomessa halutaan käyttää. Jatkossa kehittämistoimina voivat olla mm. byrokratian keventäminen, yhtenäisemmät toimintamallit ja vaikuttavuuden näkyväksi tekeminen sekä mahdollisuus hyödyntää Leader-toimintatapaa myös kaupunkialueilla (esim. lähiöt, kortteliyhteisöt).
