Timo Metsäjoki, viestintäpäällikkö, Suomen Kylät ry
Onnittelut koko Suomen olympiajoukkueelle hienosta edustuksesta Milano–Cortinan kisoissa. Kisoja seuratessa mieleeni nousi ajatus, joka vei ajatukset pois suurilta areenoilta ja takaisin kotimaan lumille ja kentille. Se talkoohengellä ylläpidetty hiihtolatu saattaa hyvin olla juuri se latu, jolla tälläkin hetkellä Suomen tuleva olympiavoittaja harjoittelee.
Törmäsin tähän ajatukseeni konkreettisesti viime viikolla, kun olin menossa hiihtoladun vierestä koulun kuntosalille treenaamaan. Ladun alussa kaksi lasta kamppaili varusteidensa kanssa. Toisella mono ei suostunut kiinnittymään suksen siteeseen. Lähestyessäni kuulin napakan ja turhautuneen huudahduksen: ”Saakelin suksi!”
Menin kysymään, mikä on hätänä, ja totesin hymyillen, ettei huutaminen yleensä auta suksia toimimaan paremmin. Tilanne oli se, että mono ei mennyt kiinni suksen siteeseen, koska monon pohjaan oli kertynyt jäätä. Rapsutimme yhdessä jäät pois, ja kas niin saatiin homma taas toimimaan ja molempien matka jatkui.
Sanoin hiihtäjän alulle puoliksi leikilläni, että voinpahan joskus kertoa olleeni auttamassa tulevaa olympiahiihtäjää uransa alkumetreillä. Ajatus ei kuitenkaan ole täysin mahdoton. Jokainen huippu-urheilija on joskus ollut juuri se lapsi, joka harjoittelee lähiladulla, lähikentällä tai alueen jääkiekkokaukalossa.
Kipinä syttyy lähellä
Suomessa on rutkasti kyliä, ja niissä on valtava voimavara, joka liian harvoin nousee esiin, nimittäin liikuntapaikat ja -mahdollisuudet, jotka syntyvät niiden äärellä. Monilla kylillä on muun muassa Leader-rahalla rakennettu kuntoportaita, frisbeegolfratoja, ulkokuntosaleja, skeittiramppipaikkoja, luontopolkuja ja uimapaikkoja. Nämä eivät ole vain puitteita arjen kuntoiluun, vaan ne ovat myös paikkoja, joissa liikunnan ilo herää, taidot kasvavat ja tulevaisuuden olympiaurheilijoiden juuret alkavat.
Kun ajattelemme, missä seuraava suomalainen olympiavoittaja löytää kipinänsä, se voi olla juuri se kylän nurmikenttä, jääkiekkokaukalo, juoksurata tai hiihtolatu, missä lapsi tai nuori innostuu liikunnasta. Näitä urheilupaikkoja monesti ylläpidetään talkoovoimin ja rakkaudesta lajiin.
Tällä työllä rakennetaan samalla myös tulevaisuuden terveyttä ja hyvinvointia. Kun lapsi kasvaa juosten koulusta kotiin, käy jalkapallotreeneissä pienellä nurmikentällä, tai hiihtää talvella ladulla vanhempiensa kanssa, hän rakentaa liikuntatottumuksia ja lihasmuistia, joista voi olla apua myöhemmin kilpakentillä. Liikunta ei synny pelkistä huippuolosuhteista, vaan se alkaa liikkumisen ilosta ja mahdollisuudesta liikkua myös lähellä kotia.
Kenttä on enemmän kuin kenttä
Kylien liikuntapaikat eivät palvele vain tavoitteellisia urheilijoita. Ne ovat yhteisön kohtaamispaikkoja. Kentällä ja ladulla kohtaavat lapset, perheet, seniorit ja joskus myös ne urheilijat, jotka myöhemmin edustavat Suomea maailmalla. Kun kylillä liikutaan yhdessä, liikutamme samalla myös toisiamme, niin sosiaalisesti, psyykkisesti kuin fyysisesti.
Suomi tunnetaan urheilumenestyksestään, erityisesti talvilajeissa. Mutta yksikään mitali ei synny tyhjästä. Se syntyy vuosien harjoittelusta, ja usein olosuhteista, jotka ovat syntyneet yhteisön työnä. Jokainen talkoilla hoidettu latu, jokainen kunnostettu pelikenttä ja jokainen rakennettu kuntoportaikko on investointi tulevaisuuteen.
Siksi on tärkeää tukea niin urheilulupauksia kuin myös niitä ihmisiä, jotka ylläpitävät liikuntapaikkoja. Ne ovat paljon enemmän kuin harrastusympäristöjä. Ne ovat paikkoja, joissa unelmat saavat ensiaskeleensa.
Suomalainen urheilumenestys ei ala olympiakylästä – se alkaa kotikylästä. Ja joskus juuri siellä, missä tie päättyy, alkaa urheilijapolku kohti jotakin suurempaa.
Lisätiedot:
Suomen Kylät ry
Viestintäpäällikkö
Timo Metsäjoki
timo.metsajoki@suomenkylat.fi
045 249 1162