Eduskunnan kylätoimintaverkosto esittää kouluverkkoselvitystä ja paikallisjärjestöjen työllistämispilottia

Eduskunnan kylätoimintaverkoston kannanotto Eduskunnan kylätoimintaverkosto esittää valtakunnallisen kouluverkkoselvityksen laatimista sekä valtakunnallista pilottihanketta, joka kasvattaisi järjestöjen roolia pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä palkkatukivaroin. Toimenpiteillä tuetaan lähipalveluiden säilymistä uusin, älykkäin ratkaisuin ja vahvistetaan paikallisyhteisöjen elinvoimaa sekä kylissä että kortteleissa. Verkoston mielestä valtakunnallinen kouluverkkoselvitys on välttämätön tilanteessa, jossa maaseudun lähikouluista on jo lakkautettu 93 % eikä Lue lisää…

Uudet ratkaisut mahdollistavat lähikoulut myös tulevaisuudessa

Lähikouluverkon karsiminen vaikuttaa lasten hyvinvointiin ja karsii lähipalveluja. Suomen Kylät ry pitää tilannetta vakavana ja vaatii tilanteen kokonaisvaltaista tarkastelua. Oppilasmäärän väheneminen luo ymmärrettävästi tarvetta karsia kouluja, mutta nykyisillä menettelytavoilla mukana karsiutuu myös elinvoimaisia lähikouluja. Suurille keskuskouluille on olemassa toimivia vaihtoehtoja, joita kunnat eivät aina osaa hyödyntää. Samalla kun vaihtoehdot pitäisi Lue lisää…

Kansalaisjärjestöt mukaan aktiiviseen työvoimapolitiikkaan

Suomen Kylät ry:n esitys budjettiriiheen Suomen kansantalouden haasteena on työllisyysasteen nostaminen nykyiseltä tasolta. Palkkatuen käyttö on mainittu useissa yhteyksissä merkittävänä keinona tavoitteen saavuttamiseksi. Suomen Kylät pitää kehitystä lupaavana, mutta on samalla huolissaan siitä, kuinka kolmannen sektorin eli yleishyödyllisten yhdistysten ja säätiöiden palkkatukityöllistäminen kehittyy. Useiden vuosien ajan aktiivisen työvoimapolitiikan voimavaroja on Lue lisää…

Kun helsinkiläinen lähti kylille

Blogi I Larissa Nevalainen Mitä tapahtuu, kun pääkaupunkiseudun kasvatti alkaa kirjoittaa kylistä? Millaisia ennakkokäsityksiä ikänsä metropolialueella asuneella oli kylistä ja maaseudusta? Entä miten käsitys maailmasta muuttuu, kun asioita alkaa tarkastella pääkaupunkiseudun ulkopuolisesta perspektiivistä? Kylien pienuus yllätti Kolmen kuukauden pesti Suomen Kylät ry:n viestintäharjoittelijana oli silmiä avaava kokemus, joka poksautti helsinkiläiskuplan Lue lisää…

Kyläillään-kirjoituskilpailun voittaja selvillä – julkistetaan marraskuussa

Kyläillään-kirjoituskilpailun tuomaristo piti arviointikokouksensa elokuun loppupuolella, ja palkintosijat ovat ratkenneet. Palkintojen saajat julkistetaan marraskuussa samalla kertaa kun teksteistä koottava kirja ilmestyy. Kilpailuun saatiin mielenkiintoisia kirjoituksia, jotka avaavat rikkaita näkökulmia kyläilyn perinteisiin, tapojen muutoksiin ja henkilökohtaisiin kokemuksiin. Tietoa osallistujille Jos tekstisi tulee valituksi mukaan kirjaan, sinuun otetaan lähiviikkoina yhteyttä ja tehdään Lue lisää…

Vuoden Maaseutukasvo on kuhmolainen Tytti Määttä – Toivoo jatkoa harvaan asutun maaseudun parlamentaariselle ryhmälle

Vuoden Maaseutukasvoksi on valittu kuhmolainen Tytti Määttä. Kuhmon kaupunginjohtajana ja harvaan asutun maaseudun asiantuntijaryhmässä toimiva Määttä on onnistunut raikkaalla viestinnällään rikkomaan kuplia ja tuomaan myönteistä näkyvyyttä suomalaiselle maaseudulle. Määttä muistutti siitä, kuinka maaseudulla elämisessä on kyse ihan tavallisesta arjesta, ei ylätason aluepolitiikasta Vuoden Maaseutukasvo -palkinto jaettiin lauantaina Kauhavalla paikalliskehittäjien Lokaali-juhlassa, Lue lisää…

Vuoden kylä on eteläpohjalainen Luoma-aho

Vuoden kyläksi on valittu eteläpohjalainen Luoma-aho. Noin 350 asukkaan kylässä on enemmän työpaikkoja kuin asukkaita ja hyvät lähipalvelut, joita täydentää rakenteilla oleva uusi kylätalo. Valtakunnallisen Vuoden kylän ja kunniamaininnan saavien kylien lisäksi Suomen Kylät ry palkitsi lauantaina 24.8. paikalliskehittäjien Lokaali-tapahtumassa Kylätoiminnan tiennäyttäjät, Vuoden maaseututoimijan ja Maaseutukasvon. Vuoden kyläksi valittu Luoma-aho Lue lisää…

Kyläkouluja, kumppanuuksia ja kokeilukulttuuria

Kolumni I Tauno Linkoranta Rakennusten käyttötarpeet eivät aina osu yhteen niiden elinkaaren kanssa. Elinkeinoelämän muutosten sekä kuntaliitosten ja seurakuntaliitosten seurauksena maassamme on sadoittain uutta käyttöä kaipaavia tiloja. Samoin hiljeneviä kyläkouluja tulee koko ajan lisää. Moni kyläkoulu on päätynyt muodollisella summalla paikalliselle kyläyhdistykselle, mutta uusi omistaja on usein joutunut toteamaan, että Lue lisää…

Maaseudun nuoret voivat olla liikenteen muutoksen suuria hyödyntäjiä

Kolumni I Heli Siirilä Liikkuminen ja kuljetukset vaikuttavat keskeisesti ihmisten ja yritysten arkeen. Liikenne vaikuttaa palvelujen saavutettavuuteen (kuten koulut, kaupat, harrastukset, työpaikat) sekä yritysten toimintaedellytyksiin (kuten kuinka tuotteet markkinoille, pääsevätkö asiakkaat asioimaan yrityksen toimipisteelle). Julkinen liikenne on vähentynyt, eikä sitä ole välttämättä saatavilla laajoilla alueilla. Henkilöautoriippuvuus on suurta. Suomessa liikenne Lue lisää…

Mikä ihmeen älykäs kylä? Ja pari muuta hyvää kysymystä

Kolumni I Sami Tantarinmäki Onko kyse uudesta kielestä, uudesta todellisuudesta, uudesta tavasta tarkastella kylää? Onko se uutta maaseutua, muuntuvaa maaseutua vai jotakin maaseudun pelastamiseksi? Kaikkea tätä eli kaikkea sitä mikä auttaa kylää hyppäämään digiyhteiskunnan kyytiin, pysymään kyydissä tai olemaan kuskin paikalla. Älykäs kylä käsitteenä on jatkumoa keskustelulle, jota älykkään kaupungin Lue lisää…