Ajankohtaista

Kansalaisjärjestöt mukaan aktiiviseen työvoimapolitiikkaan

Kannanotot

Suomen Kylät ry:n esitys budjettiriiheen

Suomen kansantalouden haasteena on työllisyysasteen nostaminen nykyiseltä tasolta. Palkkatuen käyttö on mainittu useissa yhteyksissä merkittävänä keinona tavoitteen saavuttamiseksi. Suomen Kylät pitää kehitystä lupaavana, mutta on samalla huolissaan siitä, kuinka kolmannen sektorin eli yleishyödyllisten yhdistysten ja säätiöiden palkkatukityöllistäminen kehittyy.

Useiden vuosien ajan aktiivisen työvoimapolitiikan voimavaroja on leikattu, mm. talousarvioesitys vuodelle 2016 sisälsi aktiiviseen työvoimapolitiikkaan yli 150 miljoonan euron leikkaukset. Samoin useiden TE-toimistojen alueilla työllistämisrahaa on leikattu, niin ettei järjestöjen työvoimapoliittisia hankkeita ole voitu toteuttaa aikaisempaan tapaan. Kolmas sektori kuitenkin työllistää kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia työttömiä, eikä heille ole voitu osoittaa palkkatukityöpaikkoja yrityksissä. Siksi on perusteltua, että työllistämismäärärahoja lisätään ja lisäys kohdennetaan kolmannen sektorin työllisyyspoliittisiin hankkeisiin ja järjestöjen palkkatukeen, jolloin se hyödyttäisi suurimmassa syrjäytymisvaarassa olevien pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllistämistä.

Kansalaisjärjestön sosiaalinen pääoma työllistämisen tukena

Työvoimapoliittisten resurssien leikkaamisen yhteydessä myös TE-toimistojen palvelupisteiden määrää on leikattu. Tämän johdosta voi kysyä kuinka kansalaisten tasa-arvoiset mahdollisuudet työvoimapalveluihin toteutuvat alueellisesti. Myös maaseudulla sekä pienillä paikkakunnilla palveluiden palvelujen saatavuus ja riittävyys on varmistettava. Laaja-alaiset kansalaisjärjestöt voisivat kuitenkin työllisyyspoliittisilla hankkeillaan tukea asiakkaiden palvelutarjontaa koko maan alueella.

Toimivien työvoimapalveluiden luominen vaatii aikaa ja monipuolisia toimijoita. Tässä kehityksessä kansalaisjärjestöillä voi olla alueellisesti merkittävä rooli. Kolmannen sektorin järjestöt toimivatkin julkisen sektorin kumppanina työllisyyspalveluiden järjestämisessä. Onnistuneet välityömarkkinat toimivat puolestaan ponnahduslautana avoimille työmarkkinoille. Suomen Kylät ry:llä onkin hyviä kokemuksia työllisyyspoliittisesta hanketoiminnasta sekä maahanmuuttajien kotouttamisesta.

Järjestöjen palkkatuen valtakunnallinen saavutettavuus varmistettava pilottihankkeella

Budjettivalmistelussa olisi tärkeää päättää pilottihankkeesta, joka tukee työvoimapalveluiden aitoa kehittymistä koko valtakunnassa. Pilottihankkeena olisi mahdollista toteuttaa järjestöjen integrointi aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Tällöin on perusteltua ottaa mukaan kolmannen sektorin toimijoita, joilla on kokemusta työvoimapoliittisesta palvelutoiminnasta myös maaseudulla ja riittävän kattava organisaatio hankkeen läpivientiin. Maamme yli 3200 rekisteröityä kyläyhdistystä tarjoavat yhdessä kaupunginosa- ja asukasyhdistysten sekä Leader -ryhmien kanssa huomattavia mahdollisuuksia työllisyyden edistämiseen ja asiakkaiden ohjaamiseen välityömarkkinoiden kautta avoimille työmarkkinoille.

Suomen Kylät on jo pitkään tehnyt konkreettista hanketyötä rekrytoimalla pitkäaikaistyöttömiä ja heikossa työmarkkina-asemassa olevia, vaikeasti työllistettäviä sekä maahanmuuttajia ja osakykyisiä TE-toimiston asiakkaita Uudenmaan alueella. Tällä hetkellä pyritään valtakunnallistamaan Uudellamaalla toteutettua hankemallia, jossa pitkäaikaistyöttömiä on työllistynyt kyläavustajaksi sekä tämän jälkeen avoimille työmarkkinoille. Näitä yhteyksiä ja osaamista voi hyödyntää työvoimapalvelujen toteuttamisessa. Pilottiluonteisesti toteutettava valtakunnallinen hanke olisi hyödyllinen, koska tuloksellinen toiminta eri alueilla edellyttää informaatiota, paikallistoimijoiden neuvontaa ja ohjausta. Tavoitteena on synnyttää toimiva malli, joka voitaisiin ottaa käyttöön työvoimapalveluiden tuottamisessa laaja-alaisesti järjestöissä.

 

Suomen Kylät ry