Blogi I Sofia Tuisku

Pääsin joulukuun alussa tutustumaan lähemmin EU:n päätöksentekoon, kun maaseutuohjelman viestintäverkoston opintomatka kuljetti joukon viestijöitä Brysselin EU-kortteliin asti. Vierailukohteissa pääsimme tutustumaan EU:n toimintaan lähemmin ja matkan oppi oli selkeä: vaikka suomalaismediasta saattaa toisin ymmärtää, EU tuo Suomelle paljon muutakin kuin määritelmiä kurkkujen käyryysasteesta.

Ihan ensimmäisenä on syytä avata matkan noloimmat opit – eli ne asiat, jotka jokaisen olisi syytä muistaa yhteiskuntaopin tunneilta. Brysselistä löytyvät Euroopan unionin parlamentti, komissio ja neuvosto. Parlamentissa vaikuttavat vaaleilla valitut 751 parlamentin jäsentä eli meppiä, komissio toimii parlamentin toimeenpanoelimenä kuten suomalaiset ministeriöt ja neuvosto koostuu kaikkien jäsenmaiden päämiehistä. Noin. Nyt se on sanottu: tämän omaksuminen vaati Brysseliin asti matkustamista.

Matkan jälkeen olen tiedustellut tutuiltani, moniko mahtaa erottaa komission parlamentista. Onnekseni olen saanut todeta, että aika monen muunkin voisi lähettää tutustumaan asioihin tarkemmin. Sillä Suomesta käsin katsottuna EU tuntuu kaukaiselta ja sekavalta: jotain se tekee, ja lopulta saamme määritelmän kurkun käyryydestä. Alle 50 prosentin jäävä äänestysasteemme EU-vaaleissa kertonee siitä, että EU:n kaukaisuus on jaettu kokemus.

Ei ihme, ettei suomalaisella medialla ole aikaa perehtyä kaikkiin käänteisiin

Brysselin matkalla löytyi ainakin yksi selitys sille, miksi EU pysyy meille kaukaisena. Suomalaismedioiden niukkaa EU-uutisointia selittää se, että suomalaisia toimittajia on Brysselin kirjeenvaihtajina alle 10. Vertailun vuoksi: kiinalaisia toimittajia on Brysselissä 300. Ei siis ihme, ettei suomalaisella medialla ole aikaa perehtyä kaikkiin käänteisiin.

Viestijöiden delegaatio kuvattuna eurooppalaisen maaseudun kehittämisverkosto ENRD:n toimistolla.

Välillä median harvalukuinen läsnäolo johtaa tilanteeseen, jossa suomalainen äänestäjä ihmettelee EU:n toiminnan logiikkaa. EU-päätöksenteossa on monia vaiheita ja lopullisen päätöksen saaminen voi kestää vuosia, eikä uutisissa välttämättä muisteta evästää lukijaa siitä, minkä vaiheinen päätös milloinkin on menossa.

Tavatessamme Brysselissä työskenteleviä suomalaisia saimme nähdä palan siitä, miltä Suomi näyttää Brysselistä käsin. Koko ajan tapahtuu ja päätöksiä tehdään, mutta miten saada suomalaiset kiinnostumaan niistä? EU-vaaleissa äänestäminen ei tunnu innostavan kansaa, joka kiinnostuu lähinnä EU:n kurkkudirektiivistä.

Kuninkaallisen palatsin edustalla valmistauduttiin arvovaltaisiin vieraisiin hevosparaatilla.

On nimittäin tosiasia, että EU tekee päätöksiä paljon muustakin kuin kurkuista. Esimerkiksi viimeaikainen päätös roaming-maksujen hillitsemisestä ei olisi onnistunut ilman EU:ta. On myös hyvä muistaa, miksi EU alkujaan perustettiin: ettei olisi sotia.

Näin pienelle maalle kuin Suomelle EU on mahdollisuus päästä vaikuttamaan suuriin kokonaisuuksiin. Meille on etu, että saamme kuulua esimerkiksi EU:n neuvottelemiin kauppasopimuksiin. Ilman tukea olisimme aika pieni tekijä kansainvälisillä neuvotteluareenoilla.

Parlamentissa istuu 751 edustajaa EU:n jäsenmaista. Suomella on 13 edustajaa.

Toisaalta monet suomalaiset korostivat sitä, että EU:n on oltava suuri suurissa asioissa ja pieni pienissä. Päätökset on tehtävä siellä, missä ne vaikuttavat: paikalliset päätökset paikallisesti siis.

Oivaltava löytö oli EU:n parlamentin tiedottajan esittelemä What EU does for me- sivusto (linkki vie sivuston suomenkieliseen versioon). Sieltä voi hakea esimerkkejä siitä, mitä EU on mahdollistanut omassa maakunnassasi. Kuten Leader-toimintaa tuntevat tietävät: EU:n rahoittamia kohteita löytyy lähempää kuin arvaattekaan!

>>Katso, mitä EU on saanut aikaan omassa maakunnassasi.<<

Jos et ennätä Brysseliin, lukaise tästä Euroopan parlamentin ytimekäs opas (suomeksi).

Sofia Tuisku
Viestintäpäällikkö
Suomen Kylät ry

Kuvattuna komission edustalla.

Laajempi reportaasi viestijöiden matkasta maaseutu.fissä.