Hyvä kuntavaaliehdokas, tämä video on juuri sinulle!

Tässä tulee Suomen Kylien kahdeksan nostoa kevään kuntavaaleihin. Lue tarkkaan sillä paikallisuus edellä valtuustopaikkasi on varmempi!

1. Puhu maallemuutosta. Koronapandemia on luonut maaseutuasumiselle ennennäkemättömän momentumin. Moni vuosi sitten mahdottomaksi koettu asia on tullut mahdolliseksi: yli miljoona suomalaista on etätöissä, yli sata kuntaa sai nettomuuttovoittoa, perheiden kasvanut yhdessäoloaika on kääntänyt syntyvyyden kasvuun. Maallemuuton kysyntään tulee vastata myös maaseudun asuntotarjontaa ja asumisvaihtoehtoja monipuolistamalla. Esimerkiksi yli puoli miljoonaa kesämökkiämme voisivat olla nykyistä helpommin muunnettavissa vakituiseen asumiseen.

 

2. Puhu lähikouluista. Maaseudun perusasteen kouluista on viimeisen 30v aikana lakkautettu peräti 93%. Maassamme oli yhtä vähän kouluja viimeksi tsaarinajalla 1900-luvun alussa. Tämäkö on kuntien elinvoimapolitiikkaa? Kohtuulliset koulumatkat ovat myös maaseudun lasten perusoikeus. Koulu on kylässä ja korttelissa muutakin kuin opinahjo, se on myös yhteisöllisen toiminnan sydän.

3. Puhu sote-uudistuksesta. Suomen väestön ikääntyessä sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus ja laatu nousevat keskiöön muutenkin kuin pandemia-aikana. Sote-uudistuksessa palveluiden järjestämisvastuu on tarkoitus siirtää kunnilta maakunnallisille hyvinvointialueille. Suomen Kylien lisäksi mm. Suomen Yrittäjät on ollut huolissaan pienten, yksityisten palveluntuottajien kohtelusta uudessa tilanteessa. Katoavatko lähipalvelut maakuntakeskuksiin? Mistä löytyvät jatkossa tekevät kädet, Filippiineiltäkö?

4. Puhu infrasta. Nopeiden, kiinteiden laajakaistayhteyksien saatavuudessa Suomi on painunut EU:n pohjamutiin. Langattomatkin verkot, kuten 5G, perustuvat tiheään valokuituverkkoon. Etätyö on mahdollista vain nopean tiedonsiirron kylissä. Tietoliikenteen lisäksi tarvitaan myös fyysistä liikennettä. Tieverkkomme rapautuminen on pysäytettävä ja korjausvelat kuitattava. Kunnat ovat avainroolissa myös uusien joukkoliikenneratkaisujen kuten kutsuliikenteen kehittämisessä.

5. Puhu tasa-arvoisemmasta kuntaveropolitiikasta. Asuinpaikasta riippuen kotitalouksien vuosittain maksamissa kuntaveroissa on jopa tuhansien eurojen erot. Näin ei pitäisi olla – kaikkien suomalaisten pitäisi samoilla veroilla saada samat julkiset palvelut. Etätyön ja monipaikkaisuuden lisääntyminen kasvattaa epätasa-arvoa: miksi yli puolet vuodestaan kesämökkipaikkakunnallaan viettävä maksaa kunnallisveronsa yleensä matalamman veroprosentin kaupunkiosoitteen mukaan? Sama pätee myös yhteisöveroon: miksi arvoketjunsa maaseudun alkutuotannosta kaupungin jalostuslaitokselle rakentanut yritys maksaa yhteisöveronsa vain pääkonttorin sijaintipaikkakunnan mukaan?

6. Puhu kestävämmästä kehityksestä. Koronapandemia on osoittanut globaalilla tasolla, että keskittämiskehitys on tullut tiensä päähän. Suomi on pärjännyt kriisissä kohtuuhyvin juuri harvan asutuksensa johdosta. Hajautetummalla rakenteella myös asumisessa, työnteossa ja energiantuotannossa saavutamme nykyistä kestävämmän tulevaisuuden. Maailmalla on tehty paljon laskelmia, paljonko esimerkiksi ilmansaasteiden vähenemisen johdosta korona-aikana on vältytty ennenaikaisilta kuolemilta – luvut ovat huomattavasti suurempia kuin koronauhriluvut. Paljonko matkustamisen vähentyminen on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjämme? Koronavuoden aikana myös kulutustottumuksemme ovat kehittyneet kestävämpään suuntaan, kun lähiruoka, huoltovarmuus ja lyhyet toimitusketjut ovat nousseet otsikoihin.

7. Puhu kylien lisäksi myös kortteleiden ja kaupunginosien asukastoiminnasta ja yhteisöllisyydestä. Yhteisöllisyys ja asukaslähtöinen kehittäminen eivät ole vain maaseudun etuoikeus. Puolet suomalaisista asuu kaupunkialueilla, jotka eivät ole EU:n alhaalta ylöspäin kehittämismetodin Leaderin piirissä. Kortteleiden yhteisöllisyyden tukemiseen on luotava oma, Leader-tyyppinen toimintatapansa niin että kaikki suomalaiset, asuinpaikasta riippumatta, ovat yhteisö- ja asukaslähtöisen kehittämisen piirissä. Muissa EU-maissa ”kaupunki-Leaderilla” on voitu ratkoa monia kaupunginosien sosiaalisia ongelmia kuten työttömyyttä, syrjäytymistä ja maahanmuuttajien kotouttamista. Samalla asukkaiden kaupunkiaktivismi on luonut uutta yhteisöllisyyttä ja neljännen sektorin toimintaa sekä lisännyt asuinviihtyvyyttä ja kaupunginosien vetovoimaa.

8. Muista myös aktiivinen kuntayhteistyö olemassa olevan verkostomme n. 4000 kyläyhdistyksen ja -toimikunnan, satojen kaupunginosayhdistysten, 55 seututason Leader-kehittämisyhdistyksen sekä 19 maakunnallisen kyläyhdistyksen kanssa. Kuntakumppanuuden ei tarvitse rajoittua pelkkään taloudelliseen tukeen, vaikka sekin on tärkeää. Kylätoiminnan piirissä tehdään vuosittain noin sadan miljoonan euron arvosta vapaaehtoistyötä, eli pienet kuntarahasijoitukset maksavat itsensä takaisin moninkertaisesti.

Näillä eväin Suomen Kylät toivottavat onnea ja menestystä kuntavaalitaistoon – paikallistasolta lähtee koko maamme elinvoiman rakentaminen.

#kuntavaalit2021 #kuntavaalit #maaseutupolitiikka #suomenkylät

Asiasanat: kuntavaalit2021, kuntavaaliteemat, kuntavaalit, maaseutu, maaseutupolitiikka

 


1 kommentti

Finlands Byars tips till kommunvalskandidaterna – Svenskfinlands Byars Nyhetsblogg & #183;16.2.2021 13:34

[…] Mer info (på finska) om varje punkt, samt video finns på webbplatsen suomenkylat.fi. […]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *