Suomen Kylien asiantuntijaharjoittelija, Emma Martinmäki.
Olen tämän kevään aikana päässyt sukeltamaan suomalaiseen kyläkulttuuriin asiantuntijaharjoitteluni myötä. Kylät ympäri Suomen tekevät tärkeää työtä elinvoiman, yhteisöllisyyden sekä kulttuurin eteen. Usein tämä työ on suurelle yleisölle näkymätöntä, mutta omassa paikallisessa yhteisössä työn arvo tunnistetaan ja siitä halutaan pitää kiinni. Kulttuuri ja siitä nauttiminen ei ole vain kasvukeskusten etuoikeus, vaan sitä syntyy ja kulutetaan myös pienissä yhteisöissä, yleensä talkoovoimin.
Paikallisyhteisöt ympäri maan luovat elävää ja nykymaailmaan mukautuvaa toimintaa, jonka lähtökohtana ovat usein ohimennen lausuttu idea tai unelma, jota lähdetään yhdessä viemään eteenpäin. Pääsin kevään aikana osallistumaan valtakunnallisille Kyläpäiville Riihimäellä, jonne kerääntyi kyläkehittämisen ammattilaisia ja talkoolaisia. Oli hienoa huomata, kuinka hulluistakin ideoista oli kehitetty toimivia kokonaisuuksia, ja jotka palvelevat paikallisten asukkaiden lisäksi suurempaa yleisöä. Tästä mieleenpainuvana esimerkkinä on jäänyt Kouvolan Jaalan kylässä sijaitseva Jaala Areena, joka sai alkunsa siitä, että kesäteatteria haluttiin kehittää monipuolisemmaksi tapahtumapaikaksi, ja joka palvelee nyt entistä suurempaa asiakaskuntaa. Mielestäni on tärkeä tunnistaa ja tunnustaa paikallisten toimijoiden osa elinvoiman tekijänä, mutta myös ymmärtää, että ihan kaikkea vastuuta ei voi kaataa talkoolaisten ja vapaaehtoisten niskaan.
Suomessa on noin 4300 kylää, jotka muodostavat yhdessä ehkä jopa suurimman kulttuuriverkoston. Paikallisuus ja arki ovat kylissä vahvasti läsnä, ja oman kokemukseni mukaan kulttuuri syntyy juuri näissä pienissä yhteisöissä, talkoiden ja perinteiden kautta. Perinteiden vaaliminen koetaan usein hyvin tärkeänä, mutta globalisoituvassa maailmassa ne myös muokkautuvat väkisin uutta sukupolvea palveleviksi. Aiemmin mainituilla Kyläpäivillä oli hieno huomata nuorten osallisuus paikallisyhteisöjen tärkeinä kehittäjinä. Koin, että erittäin monilla tahoilla oli myös halu kehittää omaa toimintaansa tai asuinympäristöä niin, että nuoret viihtyisivät siellä paremmin ja heitä saataisiin muuttamaan alueelle. Myös huoli kylien palvelujen, kuten kyläkoulujen, loppumisesta sekä turvallisuudesta nousi esille. Keskustelut eivät kuitenkaan päättyneet negatiivisiin pohdintoihin, vaan huomasin aina jostain ponnahtavan jonkin ratkaisuidean ongelmiin. Se jos mikä kuvastaa vallitsevaa kylähenkeä.
Suomen kylätoiminta täyttää 30 vuotta vuonna 2027. Juhlavuosi toivottaa kaikki kylä- ja kyläilymieliset tervetulleiksi tutustumaan suomalaiseen kylätoimintaan ympäri maan. Näissä tapahtumissa jokainen vierailija voi olla osallinen kylätoiminnan tulevaisuuden kehittämisessä, vaikka oma osoite ei sijaitsisikaan maalla ja kylissä. Kylät eivät kuulu vain historiaan, sillä ne elävät ja rakentavat modernia tulevaisuutta.