Blogi: Marianne Selkäinaho ja Heidi Kohtala
Nyt on aika hypätä Hyrrän pyörteisiin ja olla yhteyksissä joko alueenne ELY-keskukseen tai omaan Leader-ryhmään. Älykkäiden kylien ympärillä on tapahtunut paljon viimeisten vuosien aikana kansallisesti sekä eurooppalaisella tasolla. EU:ssa on toiminut useampiakin työryhmiä älykkäisiin kyliin liittyen ja edelleen käynnissä on Smart Rural 27 –hanke, jota rahoittaa EU-komissio.
Osallistuimme maaseutuverkostoyksikön Heidi Kohtalan kanssa Smart Rural 27 webinaariin 30.6.2023, jonka teemana oli ’Linkages between the EU’s Green Deal and Smart Villages’. Tarkastelussa olivat siis älykkäiden kylien tarjoamat mahdollisuudet Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi. Suomenkin CAP-suunnitelman mukaisesti älykkäät kylät- hankkeiden avulla rakennetaan älykkäitä tulevaisuuden ratkaisuja sosiaalisesti, taloudellisesti sekä ilmaston kannalta kestävällä tavalla.
Webinaarissa kuulimme mm. Tomaszyn kylän tarinan Puolasta, jossa erittäin pieni kylä on noussut ilmastoystävällisen ja älykkään kylän malliesimerkiksi. Pieni farmarikylä on kohdannut jättimäisiä haasteita menneiden vuosikymmenten aikana ja uhkana olikin maatalouselinkeinon hiipuminen lähestulkoon olemattomiin.
”Maatalous ei ole enää kiinnostava ja loistokas uravaihtoehto nuorille ja toisaalta uudet viljelijät eivät onnistu hankkimaan maatiloja, koska niiden hinnat ovat niin korkeita.” Totesi Pjotr Ostaszewski Tomaszyn kylästä Smart Rural 27 hankkeen webinaarissa maatalouselinkeinon aloittamisen vaikeuteen liittyen. Ostaszewski esitteli webinaarissa Tomaszyn kylän mallia, jonka avulla he olivat lähteneet rakentamaan tulevaisuuttaan osuuskuntatoiminnan pohjalta.
Tomaszyn pieni kylä koostuu 10 kotitaloudesta ja Ostoja Natury- osuuskunnasta. Toiminnan tavoitteena on luoda ekosysteemi, joka tuottaa mahdollisimman vähän ympäristövaikutuksia, mutta on silti taloudellisesti toimiva yhteisö. Tämä älykäs kylä pyrkii mahdollisimman korkeaan kiertotalouteen erityisesti uusiutuvan maatalouden, tuotannon koneellistamisen ja digitalisaation, luomutuotannon kannattavuutta maksimoivan talouden, jätevapaan asumisen, omavaraisen elinympäristön ja energiantuotannon aloilla.
Toiminnan tuloksena on syntynyt osuuskunnan Ostoja Natury- luomumaatila, jonka toiminnan avulla on otettu käyttöön monia alueen luonnolle sekä ilmastolle ystävällisiä innovaatioita esim. maaperän ominaispiirteiden huomioimiseen ja kastelujärjestelmiin liittyen. Tämän lisäksi on perustettu BioHub Bazar, jossa voidaan harjoittaa tuotteiden suoramyyntiä fyysisesti sekä internetin välityksellä.
Ostaszewski painotti myös, että ”On erittäin tärkeää huolehtia isosta kuvasta ja siitä että maatalousyrittäjät ja muu yhteisö toimivat yhdessä yhteistyössä.” Nykyajassa toimiva maatalousyritys tarvitsee ympärilleen yhteisön ja ympäristön, joka tarjoaa samoja palveluja kuin kaupungit, eli maaseutualuetta on kehitettävä, jotta nuoret pitävät sitä ylipäätään mahdollisena elinympäristönä.
Osuuskuntalaisten ympärille onkin rakentunut kansallinen ja kansainvälinen verkosto, jonka avulla Tomaszyn kylä on saanut tukea sekä näkyvyyttä. Kylä onkin malliesimerkki siitä, miten älykkäät kylät- toiminnan avulla voidaan tukea muiden EU:n politiikkaohjelmien, kuten Euroopan vihreän kehityksen ja Farm To Fork- ohjelmien toteutumista.
Älykäs kylä tai yhteisö on kukin omanlaisensa. Kun tavoitteet nousevat konkreettisesta tarpeesta ja niihin haetaan yhdessä ratkaisuja, syntyy älykäs kokonaisuus, jota sopii mainostaa koko Euroopassa.
Lisää Tomaszyn kylästä voi lukea täältä: https://www.smartrural27.eu/village/tomaszyn/
Ja muista Smart Rural 27 esimerkeistä: https://www.smartrural27.eu/smart-inventory/
Suomen malli älykkäiden kylien kehittämiseen löytyy täältä: https://maaseutu.fi/alykkaat-kylat/
Älykkäät kylät- asiaa löytyy Ruokaviraston verkkosivuilta täältä: https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maaseudun-palvelut-ja-elinkeinojen-kehittaminen/kehittaminen-ja-yhteistyo/yritysten-elinkeinojen-ja-maaseudun-palvelujen–kehittamisen-yhteistyohankkeet/alykas-kyla–yhteistyo/
Marianne Selkäinaho
Maa- ja metsätalousministeriö, maaseudun kehittämisyksikkö
Heidi Kohtala
Ruokavirasto, maaseutuverkostoyksikkö
Marianne Selkäinaho ja Heidi Kohtala