Maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) pääsihteeristö ja Saaristoasiain neuvottelukunta (SANK) luovuttivat keskiviikkona 23.10. liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marinille kirjeen, jossa peräänkuuluttavat hallitukselta määrätietoisempaa toimintaa maaseutu- ja saaristoalueiden digitaalisen infrastruktuurin parantamiseksi. Ministerin kanssa käytiin hyvää keskustelua muun muassa siitä, miten valtion tukemat laajakaistahankkeet saataisiin toteutettua toimivasti.
Suomessa valokuituverkkoa on pääsääntöisesti rakennettu markkinaehtoisesti ja toissijaisesti julkisilla varoilla, kuten myös nykyinen hallitus on suunnitellut tekevänsä. Järjestelyn seurauksena ero huippunopeiden tietoliikenneyhteyksien kokonaiskattavuuden ja maaseutualueiden saatavuuden välillä on merkittävä. Tähän epäkohtaan on kiinnitetty huomiota myös kansainvälisesti, sillä maaseudun yhteydet ovat Suomessa EU:n häntäpäässä.
Tapaamisessa ministeri Marin tiedusteli delegaatiolta sitä, mikä aiemmissa valtion tukemissa laajakaistahankkeissa mennyt pieleen ja kuinka ne pitäisi toteuttaa. Aiemmin hankkeiden suunnittelu tapahtui hallinnosta käsin ja kustannukset yksittäisille kyläläisille olisivat olleet todella korkeat, kun kotitalouksien vastuulle jätettiin pitkienkin matkojen kaivuukustannuksia. Sen sijaan onnistuneita ovat olleet kyläverkkohankkeet, jotka on suunniteltu yhteistyössä operaattorin kanssa ja kyläläiset ovat jo suunnitteluvaiheessa sitoutuneet liittymän verkkoon realistisin kuluin.
Delegaatio esitti ministerille toiveen siitä, että 5G-verkkoon olisi pääsy myös pienemmillä operaattoreilla ja palveluntarjoajilla. Tämä mahdollistaisi kyläverkkohankkeiden sujuvan toteuttamisen jatkossa.
Ministerille luovutetun vetoomuksen päätarkoituksena on vauhdittaa maaseudun valokuiturakentamista. Rahoitukseksi ei riitä ainoastaan EU:n maaseudun kehittämisraha, vaan Suomen nouseminen verkkoyhteystilastojen häntäpäästä edellyttää myös kansallista rahoitusta. Myös monipaikkaisuus tulee huomioida valmistelussa, sillä valokuidun käyttäjämäärät vaihtelevat kausittain. Absoluuttisina lukumäärinä tammikuussa valokuitu puuttui Suomessa 1 442 750 ja heinäkuussa 2 640 573 asukkaalta.
Pääkohtia ministerille luovutetusta vetoomuksesta
Valtioneuvoston periaatepäätös maaseudun digitalisaation edistämiseksi toteutettava
Hallitusohjelmakirjaukset ”elinvoimainen Suomi” –ilmiökokonaisuuden ”toimiva viestintä ja tiedonvälitys” tavoitteen osalta ovat kannatettavia ja niiden saavuttaminen edellyttää hallitukselta ja valtionhallinnolta nykyistä huomattavasti enemmän panostusta myös maaseutu- ja saaristoalueiden tietoliikenneverkkojen kehittämiseen. MANE pääsihteeristö ja SANK korostivat tapaamisessa huippunopeiden ja tasalaatuisten tietoliikenneverkkojen ja –yhteyksien merkityksen maaseudun talouden kehitykselle sekä kansalaisten ja alueiden yhdenvertaisuuden turvaamiselle digiyhteiskunnassa.
MANE pääsihteeristö ja SANK muistuttivat valtioneuvoston periaatepäätöksestä maaseudun digitalisaation edistämiseksi (9.11.2017). He peräänkuuluttivat toimia sen edistämiseksi ja tietoa sen seurannasta, korostaen, että periaatepäätöksen tavoitteet ja toimenpiteet edistävät myös hallituksen tavoitteita. He esittivät myös, että määritelmä nopeuden tarpeenmukaisuudesta tulee tarkastaa. Tarpeenmukaisuus tulee määräytyä yhteiskunnan, kansalaisten, yritysten ja julkisen sektorin toiminnan näkökulmasta, ei kaupallisten ehtojen mukaan.
Valokuituinfrainvestointien panostuksia lisättävä merkittävästi
MANE pääsihteeristö ja SANK tähdensivät, että julkiset tietoliikenneinfrainvestoinnit ovat tutkitusti kannattavia. Niillä on laajoja sosioekonomisia vaikutuksia. Karkeiden arvioiden mukaan hallitus tulisi panostaa valokuituverkon rakentamiseen vähintään 60 miljoonalla eurolla. Lisäksi hallituksen on mahdollistettava EU-rahastojen varojen hyödyntämistä valokuituverkon rakentamiseen, mahdollisesti kohdentaen varoja, kuten periaatepäätöksessä todetaan.
Tapaamisessa painotettiin, että pääväylien kuiduttamisen yhteydessä on mahdollistettava verkon jakaminen hyvällä määrällä jakopisteitä. Painotettiin myös, että paikallisia 5G-verkkoja tulee mahdollistaa esim. yrityskylissä, maatiloilla ja kyläkeskuksissa.
Monipaikkaisuus tulee huomioida – kokonaisuus vaatii poikkihallinnollista koordinointia
MANE pääsihteeristö ja SANK alleviivasivat, että monipaikkaisuus tulee huomioida tulevan laajakaistaohjelman suunnittelussa ja lainsäädännön valmistelussa. Valokuidun saatavuus on esimerkki siitä, miten alueiden osa-aikainen käyttö ja monipaikkaisuus eivät näy palveluiden ja infrastruktuurin suunnittelussa. Absoluuttisina lukumäärinä tammikuussa valokuitu puuttui Suomessa 1 442 750 ja heinäkuussa 2 640 573 asukkaalta. Tämä mahdollisuus mainitaan Laajakaista kaikille –hankkeessa vuodelta 2008, mutta siihen ei ole hallituksissa tai valtionhallinnossa tartuttu.
MANE pääsihteeristö ja SANK tukevat kansallisen, poikkihallinnollisen ja -sektoraalisen laajakaistatyöryhmän asettamista, jonka tehtävänä olisi pirstaleisen kokonaisuuden koordinointi ja uusien rahoitusmallien selvittäminen. Valokuituverkon rakentaminen liittyy kaikkiin hallinnonaloihin ja kaikkia sektoreita. MANE pääsihteeristö ja SANK painottivat, että hallituksen tavoitteiden saavuttaminen vaatii aitoa kumppanuutta ja alhaalta ylös -toimintaa.
EU komission tuottamassa videossa esitellään pohjoisia valokuituhankkeita.
Suomen Kylät ry toimii tiiviissä yhteistyössä Maaseutupolitiikan neuvoston kanssa ja on yhtenä toteuttajana maaseutupolitiikan verkoston Kansalaistoiminta ja hyvinvointi -verkostohankkeessa.
Lisätietoa maaseutupolitiikka.fissä.