Suomen Kylät lähestyi kunta- ja aluevaalien alla kaikkia Suomen eduskuntapuolueita muutamalla kysymyksellä. Tämän kertainen kysymyksemme koskee kylien ja kaupunginosien roolia varautumisen ja turvallisuuden kentällä. Mitä lähiyhteisöt voivat siis tehdä ja mikä rooli niillä on?
Tarkka kysymys kuului näin: Millaisena näette lähiyhteisöjen (kylät, kaupunginosat) roolin kunnan sekä hyvinvointialueen varautumisen ja turvallisuuden näkökulmasta?
Me heitimme puolueille kysymyksen ja näin sieltä vastattiin:
Kansallinen Kokoomus
Erilaiset lähiyhteisöt syntyvät rakkaudesta omaan lähiympäristöön ja naapurustoon. Siksi lähiyhteisöillä on varautumisen ja turvallisuuden kannalta todella suuri merkitys. Väestön suojaamisessa paikallisen yhteisön aktiivisuus tulee hyödyntää. Lähiyhteisölle annettu koulutus ja tiedotus rakentavat yhteisön omaa resilienssiä ja parantavat toimintakykyä kriisitilanteissa. Lähiyhteisö voi myös itse jakaa varautumis- ja turvallisuusosaamistaan omalle jäsenistölleen tai alueelle tehokkaasti.
Perussuomalaiset
Suomen pitämistä asutettuna laajasti on perinteisesti pidetty turvallisuuskysymyksenä. Harvaankin asutulla alueella on vaikeampi toimia pahat mielessä kuin alueella, jossa ei asu ketään. Pienellä paikkakunnalla myös tunnistetaan oudot liikkujat oudoissa puuhissa paremmin kuin suurissa asutuskeskuksissa. Suomen infrastruktuuri on sähköjohdoista veteen, teistä rautateihin, ympäri maata.
Suomen Keskusta
Lähiyhteisöjen rooli on merkittävä esimerkiksi siinä, että kylissä ja maaseudulla tuotetaan ja osin jalostetankin merkittävä osa Suomen huoltovarmuuden kannalta tärkeistä elintarvikkeista ja uusiutuvasta energiaraaka-aineista.
Jo tämänkin vuoksi kylien elinvoimaisuudesta tulee pitää huolta. Julkisilla hankinnoilla voidaan tukea esimerkiksi ruokaturvaa ja sitä kautta kokonaisturvallisuutta.
Suomen Kristillisdemokraatit
Varautumisen tulee olla monen tasoista. Valtion, kuntien, eri alueiden, alueen yritysten ja muiden keskeisten toimijoiden on päivitettävä yhteistyössä varautumissuunnitelmansa erilaisten kriisien varalta. Asukkaiden hyvinvointi ja infrastruktuurin toimivuus on kyettävä turvaamaan häiriötilanteissa. Nopea reagointi poikkeusoloissa edellyttää toimintakykyisiä kriisiorganisaatioita, eri skenaarioiden läpikäyntiä ja säännöllistä harjoittelua. Tärkeitä voimavaroja ovat henkinen kriisinkestävyys ja resilienssi, joita on syytä vahvistaa yhteistyössä kolmannen sektorin ja seurakuntien kanssa.
Suomen ruotsalainen kansanpuolue
RKP näkee lähiyhteisöt, kuten kylät ja kaupunginosat, tärkeinä toimijoina varautumisessa ja turvallisuuden ylläpitämisessä. Ne voivat toimia nopeasti poikkeustilanteissa ja tarjota apua erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville. Sopimus- ja vapaaehtoispalokuntien sekä muiden paikallisten järjestöjen toiminta on keskeistä erityisesti haja-asutusalueilla. Lähiyhteisöt voivat myös vahvistaa paikallista kriisivalmiutta esimerkiksi turvallisuussuunnitelmien kautta. Lisäksi digitaalisten viestintäratkaisujen hyödyntäminen voi parantaa yhteistyötä kuntien ja yhteisöjen välillä ja lisätä turvallisuutta.
Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue
Jokaisen mahdollisuudet osallistumiseen ja osallisuuteen tulee varmistaa eri elämäntilanteissa. Kylätoiminnalle on luotava hyvät edellytykset, jotta omaa lähialuetta voi kehittää. Kylätoiminnan avulla tuetaan myös lähipalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta.
Kunnissa on panostettava katujen kunnossapitoon, valaistukseen sekä turvallisiin liikenneratkaisuihin. Arjen turvallisuutta on vahvistettava esimerkiksi kaupunkisuunnittelulla, asuntopolitiikalla ja toimivilla palveluilla.
Kuntien ohella hyvinvointialueet ovat keskeinen ja läheisin mahdollisuus palveluiden käyttäjien osallisuuteen. Kuntien, alueiden ja valtion välille on saatava aluerajat ylittävää tavoitteellista yhteistyötä, jossa siirretään palveluiden painopistettä hyvinvoinnin rakentamiseen pahoinvoinnin korjaamisen sijaan.
Vasemmistoliitto
Lähiyhteisöt ovat keskeisiä kuntien ja hyvinvointialueiden turvallisuudessa ja varautumisessa. Paikallisyhteisöillä on ainutlaatuista alueen tuntemusta, vahva sosiaalinen verkko ja kyky reagoida nopeasti kriisitilanteissa. Tiiviit yhteisöt, järjestöt ja vapaaehtoistoiminta ovat avainasemassa tukemassa asukkaita, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia kriisitilanteen kohdatessa. Lähiyhteisöt voivat nopeasti tunnistaa ja reagoida poikkeustilanteissa. Siksi yhteisöllisyyden tukeminen, järjestöjen ja vapaaehtoistoiminnan resurssien turvaaminen sekä paikallisten erityispiirteiden huomioiminen parantava kunnissa ja hyvinvointialueilla kykyä toimia poikkeustilanteissa sekä vahvistaa turvallisuutta.
Vihreä liitto
Lähiyhteisöt ovat tärkeä osa varautumista, sillä ne parhaimmillaan lisäävät tiedonkulkua, avunsaantia ja myös kansalaisten yleistä resilienssiä erilaisissa häiriötilanteissa. Erinomaisen Kylävara-hankkeen johtopäätöksiä tulee jalkauttaa aktiivisesti ja viranomaisten tulee tukea lähiyhteisöjen valmiuksia toimia erilaisissa tilanteissa. Kansalaisia tulee kannustaa osallistumaan esimerkiksi vapaaehtoiseen pelastustoimintaan ja vapaaehtoistoimintaan sote-järjestöissä.