Suomen Kylät ry sekä eduskunnan kylätoimintaverkosto järjestivät eduskunnassa 13.2.2025 tärkeän seminaarin, jossa käsiteltiin kyläyhteisöjen roolia varautumisessa ja kokonaisturvallisuuden vahvistamisessa. Tilaisuus toi yhteen päättäjiä, hallinnon edustajia, asiantuntijoita ja kylätoimijoita keskustelemaan siitä, miten paikallisyhteisöt voivat varautua erilaisiin häiriö- ja kriisitilanteisiin ja olla näin osa Suomen kokonaisturvallisuuden toimintamallia.
Seminaarin aihe, kylien rooli osana kokonaisturvallisuutta, on hyvin ajankohtainen. Tammikuussa valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksytyssä yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa sekä sisäministeriön 13.2.2025 julkaisemassa harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden tilanneraportissa (harvaturvaraportti) puhutaan samoista asioista.
Nyt viidettä kertaa päivitetty yhteiskunnan turvallisuusstrategia korostaa vahvasti yksilöitä turvallisuuden avaintoimijoina. Harvaturvaraportissa nostetaan vastaavasti esille paikallisyhteisöjen valmiudet ja käytännön keinot varautua ja toimia erilaisissa häiriö-, kriisi- ja poikkeustilanteissa. Paikallisyhteisöjen valmiuksia tulisi ministeriön raportin mukaan vahvistaa. Sama tavoite on Suomen Kylät ry:ssä käynnissä olevassa Kylävara-hankkeessa.
Yhteisötason varautumista ei saa unohtaa
Seminaarissa kiinnitettiin huomiota siihen, että puhe varautumisesta ja turvallisuudesta korostaa tällä hetkellä toisaalta yksilöiden näkökulmaa ja roolia turvallisuustoimijana, toisaalta valtiotason varautumista, maanpuolustusta sekä kansainvälistä varautumista. Sen sijaan paikallisyhteisöjen ja kylien rooli varautumisessa on jäänyt vielä vähälle huomiolle.
Suomi on Euroopan maaseutumaisin maa. Pinta-alasta 95 % on maaseutua, lähes 70 % harvaan asuttua aluetta. Suurin osa yli 1300 kilometrin pituisesta itärajasta on harvaan asuttua aluetta. Suomessa on noin 4000 kylää. Kylät ja kyläyhteisöt tulisi nähdä osana kokonaisturvallisuutta ja yhteiskunnan voimavarana, josta on pidettävä huolta.
– Suomi muodostuu kylistä – Suomi on kyliensä summa. Tästä suunnasta ajateltuna pitäisi olla itsestäänselvyys, että yhteisötason varautumista täytyy jatkossa korostaa, Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja Arto Pirttilahti sanoo.
Vapaaehtoistoiminnan merkitys ja pitkäjänteinen yhteistyö
Seminaarissa tuotiin esiin kyläyhteisöjen ja kansalaisten vapaaehtoisen toiminnan rooli paikallisen ja kansallisen kriisinkestävyyden vahvistajana. Jotta tämä voimavara olisi käytettävissä silloin, kun sitä tarvitaan, tarvitaan pitkäjänteistä ja vuorovaikutteista yhteistyötä päätöksenteon, valtionhallinnon, hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa.
Yhteistyön avulla voidaan varmistaa, että paikallisilla toimijoilla on edellytykset toimia ja tukea viranomaisia kriisitilanteissa.
– Nykyisessä turvallisuustilanteessa kyläyhteisöjen merkitys on noussut keskusteluissa sille tasolle, mitä sen olisi pitänyt olla jo pitkään. Kylien ihmisten erilaisten osaamisten tunnistaminen ja koordinointi auttaa yhteisöä varautumaan käytännössä kaikenlaisiin kriiseihin. Lisäksi haja-asutus alueen merkitys Suomen rajaturvallisuudelle on vihdoinkin ymmärretty, kansanedustaja ja eduskunnan kylätoimintaverkoston puheenjohtaja Antti Kangas, sanoo.
Seminaarin viesti päättäjille oli selkeä: yhteisöllisen varautumisen tärkeys osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta pitäisi tunnistaa ja varmistaa myös edellytykset tehdä tällaista työtä pitkäjänteisesti. Pelkästään vapaaehtoisvoimin tai lyhytkestoisten hankkeiden varassa tehtäväksi tällaista työtä ei voida laskea.
Suomen Kylät ry:n Kylävara-hankkeessa vahvistetaan paikallisyhteisöjen varautumista. Hanke on alkanut loppuvuodesta 2024 ja jatkuu syksyyn 2026 asti.
Seminaarin tarkoituksena oli nostaa kylissä tehtävä varautumis- ja turvallisuustyö osaksi kokonaisturvallisuudesta käytävää keskustelua.
– Varautumisen ja turvallisuuden kysymykset kiinnostavat kylien asukkaita eri puolilla Suomea tällä hetkellä erittäin paljon. Siksi tämä aihe oli tärkeä tuoda keskusteltavaksi myös tänne eduskuntaan, sanoo Kylävara-hankkeen projektipäällikkö Ritva Pihlaja.
Lisätiedot:
Suomen Kylät ry:n Kylävara-hanke, projektipäällikkö
Ritva Pihlaja
045 3410 394
ritva.pihlaja@suomenkylat.fi
Eduskunnan kylätoimintaverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja
Antti Kangas
09 432 3084
antti.kangas@eduskunta.fi
Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja
Arto Pirttilahti
0500 114 434
arto.pirttilahti@suomenkylat.fi