Ajankohtaista

Tutkimus: Maaseudun kehittämiselle suomalaisten vahva tuki – yli kaksi kolmesta toivoo päättäjiltä toimia, joilla maaseutu pysyy asuttuna

Uutiset

Tiedote, Suomen Kylät ry 

27.2.2023 julkaisuvapaa 

Tutkimus: Maaseudun kehittämiselle suomalaisten vahva tuki – yli kaksi kolmesta toivoo päättäjiltä toimia, joilla maaseutu pysyy asuttuna 

Suomalaisista lähes 70 prosenttia kannattaa maaseutuasumisen tukemista verovaroista. Keskustaa kannattavista lähes kaikki antavat tukensa maaseudun asuttuna pitämisen tukemiselle. Myös perussuomalaisten kannattajat suhtautuvat hyvin myönteisesti. Kokoomuksen kannattajissa on eniten vastustajia. Alueellisesti kannatusluvut ovat korkeimmat Pohjois- ja Itä-Suomessa, jossa asukkaista 80 prosenttia toivoo tukea maaseutuasumiselle. Pääkaupunkiseudullakin lähes 60 prosenttia katsoo, että verovaroja tulee ohjata maaseudun asuttuna pysymiseen. 

 
Suomen Kylät ry:n, MTK:n ja Maaseudun Tulevaisuuden teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset näkevät vahvasti, että päättäjien tulee panostaa maaseudun elinvoimaan ja varmistaa asumisen edellytyksien säilyminen myös maaseudulla. Kyselyyn vastanneista 68 prosenttia kannattaa maaseutuasumisen tukemista verovaroista. 16 prosenttia vastustaa tukea ja saman verran on kannastaan epävarmoja. Tukea maaseutuasumiselle kannattaa noin kolme miljoonaa suomalaista. Verrattuna vuoden 2019 alkupuolella toteutettuun vastaavaan kyselytutkimukseen tuen kannatus on noussut neljä prosenttiyksikköä ja vastustus vähentynyt kolmella prosenttiyksiköllä. 

Vahvinta kannatus oli maaseutumaisissa kunnissa asuvien keskuudessa (88 prosenttia). Taajaan asuttujen kuntien asukkaista tukea kannattaa 83 prosenttia, kun kaupunkimaisissa kunnissa vastaava luku on 66. Vuoden 2019 kyselyyn verrattuna pääkaupunkiseudulla asuvien tuki on noussut 50 prosentista lähes kymmenellä prosenttiyksiköllä 59 prosenttiin. Pohjoista ja itää kohden verorahoilla tukemisen kannatus nousee ja on korkeimmillaan Pohjois- ja Itä-Suomessa, missä kannatus on 80 prosenttia. 

Maaseutuasumisen tuen kannatus kasvaa iän myötä, joskin hieman notkahtaa 55-64-vuotiaiden kohdalla. Ikäryhmittäin tarkasteltuna myönteisimmin asiaan suhtaudutaan 45-54-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden keskuudessa. Kielteisimmin suhtautuvat alle 30-vuotiaat.  

Sukupuolten välillä ei juurikaan ollut eroa tuen kannatuksessa. Miehissä on kuitenkin selkeästi enemmän kielteisesti asiaan suhtautuvia, sillä heistä joka viides vastustaa tukemista ja naisista vain joka kymmenes. Kun yhdistetään ikä ja sukupuoli, vankimman tukensa verovarojen käytölle antavat yli 64-vuotiaat naiset ja miehet. Nuoret alle 30-vuotiaat miehet suhtautuvat kielteisimmin maaseutuasumisen tukemiseen, sillä heistä lähes 30 prosenttia ei näe verovarojen käyttöä tarpeellisena. Nuorten miesten nihkeä suhtautuminen eroaa selkeästi nuorista naisista, joista vain kymmenesosa vastustaa tukea. 

Puolueista Keskustan äänestämistä aikovien keskuudessa maaseutuasumisen tuki saa lähes poikkeuksetta myönteisen vastaanoton, sillä peräti 99 prosenttia kannattaa tukea. Toisessa ääripäässä ovat kokoomuksen kannattajat, jotka vastustavat tukea eniten. Kokoomuksen äänestämistä aikovista 28 prosenttia vastustaa ja 59 kannattaa verovarojen käyttöä. Molempien puolueiden kannattajien joukossa kannatus on kuitenkin vahvistunut ja vastustus vähentynyt vuoden 2019 kyselystä. Perussuomalaisista maaseutuasumisen tukemista kannattaa 81 prosenttia, sosiaalidemokraateista 67, vasemmistoliittolaisista 59 ja vihreistä 55 prosenttia. Sekä RKP:n että kristillisdemokraattien äänestämistä aikovien kannatusprosentti on 66. 
 
”Moni suomalainen on huolissaan maaseudun mopopojista ja kylämummoista. Suomi eriarvoistuu. Me näemme, että maaseudun edessä on suuria mahdollisuuksia. Pandemian jälkeinen landemia on tuonut uusia muuttajia ja etätyöntekijöitä maaseudulle. Vihreä siirtymä tuo kestäviä investointeja maaseudulle. Nyt maaseudulla on pula asunnoista ja osaajista. Suomi ei ole vain urbaanien kaupunkien kotimaa, on kehitettävä myös maaseudun Suomea”, toteaa Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto
 
Suomen Kylät ry vaatii päättäjiltä hallitusohjelmaan kolmea toimenpidettä, joilla lähipalvelut taataan. Kansallinen etätyöstrategia ja etätyön lisääminen toisi valtiolle säästöjä valtion kiinteistökuluista. Maaseudun lähikoululisä olisi perusopetuksen kohdennus, joka toisi kyläkouluille noin 10 miljoonan euron satsauksen ja kannustimen kunnille kehittää kyläkouluja. Kyläpalvelubussien investointiavustus olisi 3 miljoonan euron kokeiluraha, jolla laitettaisiin hyvinvointi alueille liikkeelle liikkuvia ja ennaltaehkäiseviä sote-palveluja. 

Suomen Kylät palkkasi vuoden 2021 alussa maallemuuton asiantuntijan vahvistamaan maaseutuasumisen eteen tehtävää työtä. Tehtävää alusta alkaen hoitanut Johanna Niilivuo näkee tuloksien osoittavan, että suomalaiset asuinpaikastaan riippumatta pitävät maaseutua arvossaan ja haluavat sen säilyvän elinvoimaisena myös tulevaisuudessa.  

”Halu ohjata verovaroja maaseudun kehittämiseen ja asuttuna pitämiseen on vahva viesti päättäjien suuntaan. Tulevalla hallituskaudella tarvitaan konkreettisia tekoja, jotta maaseutu todella pysyy asuttuna ja siellä edelleen voi asua ja yrittää. Esimerkiksi tietoliikenneyhteydet täytyy saada toimimaan koko Suomessa ja liikkuvia palveluita pitää kehittää ihan jokaisella hyvinvointialueella”, Niilivuo toteaa.  

”Uskon, että korona ja Venäjän hyökkäyssota ovat lisänneet suomalaisten ymmärrystä maaseutualueiden merkityksestä; ne eivät ole vain mökkirantoja ja kansallispuistoja vaan ehdottoman tärkeitä koko maan huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden näkökulmasta puhutaan sitten kotimaisen ruoan tuotannosta tai vapaapalokuntien merkityksestä osana pelastustoimea.”, Niilivuo kommentoi. 

Tarkka kysymys oli ”Pitääkö mielestäsi yhteisiä verorahoja suunnata toimiin, joilla Suomen maaseutu pysyy asuttuna?” Tutkimuksen teki Kantar TNS Agri ja siihen vastasi helmikuussa 2023 1086 suomalaista. Tulosten virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Tutkimuksen tilaajina olivat Suomen Kylät ry, Maaseudun Tulevaisuus ja MTK. 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: 

Aleksi Koivisto 

toiminnanjohtaja Suomen Kylät ry 

aleksi.koivisto@suomenkylat.fi  

p. 040 509 1365 

Johanna Niilivuo 

maallemuuton asiantuntija Suomen Kylät ry 

johanna.niilivuo@suomenkylat.fi  

Puh. 045 3410384 

Anssi Ketonen 

Viestintäpäällikkö Suomen Kylät ry 

anssi.ketonen@suomenkylat.fi  

Puh. 045 249 1162