Suomen Kylät ry on toteuttanut valtakunnallisen kyläkyselyn nyt kahdesti vuosina 2024 sekä 2021. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan kylätoiminnan nykytilasta ja kehityssuunnista. Kyselyyn vastasi 385 kylää eri puolilta Suomea, mikä on hieman vähemmän kuin edellisellä kerralla, jolloin vastauksia saatiin 504. Lisäksi Suomen Kylät toteuttaa vuosittain kylätoiminnan indikaattorikyselyn, jolla mitataan kylätoiminnan tunnuslukuja.
Vapaaehtoistyö on kylätoiminnan selkäranka
Kyläkyselyn mukaan kyläyhdistyksillä on keskimäärin 118 jäsentä ja 19 aktiivista vapaaehtoista. Vapaaehtoisten panos on korvaamaton: vuonna 2024 he tekivät kylätoiminnassa yhteensä yli 5,2 miljoonaa tuntia vapaaehtoistyötä, arvoltaan 104,9 miljoonaa euroa. Vapaaehtoistyön määrää Suomen Kylät mittaa vuotuisissa kylätoiminnan indikaattoreissa. Muun muassa vuotuisessa Avoimet Kylät tapahtumassa 14.6.2025 tehtiin vapaaehtoistyötunteja 40 000 eli yhteensä arvoltaan 800 000 euroa.
Vapaaehtoistyö näkyy kyläelämässä monin tavoin. Kyläyhdistykset ja niissä toimivat vapaaehtoiset järjestävät tapahtumia, osallistuvat talkoisiin ja ylläpitävät yhteisiä tiloja. He vahvistavat toiminnallaan maaseudun elinkeinotoimintaa, kylien viihtyisyyttä, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Lisäksi kyläyhdistykset tarjoavat asukkaille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa oman asuinympäristönsä kehittämiseen.
Useissa kylissä vapaaehtoiset vastaavat myös kylien viestinnästä, kuten nettisivuista ja sosiaalisesta mediasta. Näin markkinoidessaan ja viestiessään toimijat vaikuttavat myös alueensa vetovoimaan, pitovoimaan ja elinvoimaan. Vapaaehtoistyön merkitys korostuu myös kylien turvallisuuden vahvistamisessa. Vapaaehtoiset laativat turvallisuus- ja pelastussuunnitelmia, hankkivat turvallisuusvarusteita ja kouluttavat jäsenistöään ensiapu- ja järjestyksenvalvontataidoissa. Tämä työpanos auttaa varmistamaan, että kyläläiset ovat valmiita toimimaan hätä- ja poikkeustilanteissa.
Vapaaehtoistyö tarjoaa nuorille arvokkaita kokemuksia ja oppimismahdollisuuksia ja sillä autetaan esimerkiksi ikäihmisiä ja muita apua tarvitsevia. Tämä yhteiskunnallinen hyvä, jonka vapaaehtoistyö tuo mukanaan, on korvaamatonta ja vahvistaa kyläyhteisöjen sosiaalista pääomaa.
Vapaaehtoistyön valtava määrä ja monimuotoisuus osoittavat, kuinka tärkeää ja arvokasta tämä työ on kyläyhteisöille ja kylien elinvoimalle. Ilman vapaaehtoisten panosta monet kyläyhdistysten toiminnot ja palvelut jäisivät toteutumatta. Vapaaehtoistyön tukeminen ja arvostaminen ovat keskeisiä tekijöitä kylätoiminnan jatkuvuuden ja kehityksen kannalta.
Yhteisölliset tilat ja niiden käyttö
Yhteisölliset tilat ovat edelleen tärkeä osa kylätoimintaa. Kyselyn mukaan 78 % yhdistyksistä käyttää yhteisöllistä tilaa, ja näistä 68 % omistaa tilan itse. Yleisimmät tilat ovat kylätalo, nuorisoseurantalo ja kota. Ne toimivat kylätoiminnan keskuksina ja vaativat jatkuvaa ylläpitoa.
Työllistäminen ja rahoitus
Työllistämistoiminta on hieman vähentynyt: nyt 23 % yhdistyksistä työllistää, kun vuonna 2021 luku oli 27 %. Kesätyösetelit ja omarahoitus ovat yleisimmät keinot. Hankerahoituksen ja työllistämistuen osuus on laskenut, mikä vaikeuttaa työllistämistä kylissä.
Kehittäminen ja turvallisuus
Kyselyn mukaan 37 % yhdistyksistä on laatinut kylälleen kehittämissuunnitelman, joka toimii työkaluna kylän ja paikallisen yhteisön toiminnan uudistamisessa sekä tavoitteiden määrittelyssä. Osalla vastaajista suunnitelmat ovat paperisia, osalla sähköisenä esim. nettisivuilla tai Kylämme.fi-palvelussa (www.kylamme.fi).
Turvallisuus on myös tärkeä osa-alue kyläyhdistysten toiminnassa. Kyselyn mukaan yhteisöllisiin tiloihin laaditaan turvallisuus- tai pelastussuunnitelmia ja tapahtumia varten pelastussuunnitelmia. Näiden perustoimien lisäksi turvallisuusvarusteiden, kuten defibrillaattorien ja aggregaattien, hankinta on yleistynyt, ja 30 % yhdistyksistä raportoi tällaisten varusteiden hankinnasta. Tämä on merkittävä kasvu verrattuna vuoteen 2021, jolloin vastaava luku oli 18 %.
Kyselyyn vastanneista yhdistyksistä 26 % tekee yhteistyötä turvallisuustoimijoiden kanssa (esim. VPK, SPR, Vapepa), ja 21 % kouluttaa väkeään ensiapuun ja järjestyksenvalvontaan. Kuitenkin 18 % ilmoittaa, ettei arjen turvallisuuteen liittyviä toimia ole tehty. Suomen Kylät pyrkii vahvistamaan yhteisöjen varautumista 2024 alkaneella EU-osarahoitteisella Kylävara-hankkeellaan.
Eri toimijoiden välinen yhteistyö ja koulutus nousevat tärkeään rooliin, sillä näin varmistetaan, että kyläläiset ovat valmiita toimimaan hätätilanteissa ja parantamaan kylän turvallisuutta. Turvallisuus ja kehittäminen vaativat kyläyhdistysten, kuntien ja kyläläisten yhteistyötä, vain yhdessä varmistetaan elinvoimaiset, viihtyisät ja turvalliset kylät.
Toimintamuodot ja yhteistyö
Kyläyhdistykset järjestävät monipuolista toimintaa, joka vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kylien elinvoimaisuutta. Tärkeimpiä ovat tapahtumat, viestintä ja ympäristönhoito. Esimerkiksi kesäjuhlat ja siivoustalkoot tuovat kyläläiset yhteen ja parantavat kylän viihtyisyyttä. Kylätalot ja muut yhteisölliset tilat toimivat toiminnan keskuksina.
Yhdistykset mahdollistavat myös harrastuksia, retkiä ja liikuntaryhmiä. Kyläyhdistykset huolehtivat esimerkiksi leikkikenttien, retkeilyreittien ja hiihtolatujen ylläpidosta. Kuntayhteistyö on vahvaa: lähes puolet (47 %) yhdistyksistä osallistuu yhdistysiltoihin tai järjestöfoorumeihin. Vuonna 2021 vastaava luku oli 38 %. Tapahtuma- ja viestintäyhteistyö kuntien kanssa on myös yleistä, ja 45 % yhdistyksistä tekee yhteistyötä näillä alueilla. Vastaajista 37 % kertoo kunnalla olevan yhdistys- tai järjestövastaavan, joka toimii linkkinä kylien ja kunnan välillä.
Kyläyhdistykset vaikuttavat aktiivisesti oman alueensa päätöksentekoon ja kehittämiseen. Esimerkiksi 31 % yhdistyksistä hoitaa jotakin kunnan omistuksessa olevaa tilaa tai aluetta, kuten rantasaunaa tai urheilukenttää. Vastaajista 17 % ilmoittaa, että kylien kehittämis- ja tulevaisuussuunnitelmat ovat osana kunnan strategista suunnittelua. Tämä yhteistyö mahdollistaa kylien tarpeiden ja toiveiden huomioimisen kunnan päätöksenteossa ja strategisessa suunnittelussa. Kyläyhdistysten monipuolinen toiminta, tiivis yhteistyö ja vuoropuhelu kuntien kanssa ovat keskeisiä tekijöitä kylien elinvoimaisuuden ja yhteisöllisyyden ylläpitämisessä sekä maaseudun uudistumisessa.
Yhteenveto ja tulevaisuus
Vuoden 2024 valtakunnallinen kyläkysely sekä indikaattorikysely osoittavat, että kylätoiminta elää vahvana ja on monipuolista. Samalla toiminta kohtaa kuitenkin yhdistystoiminnalle tuttuja haasteita, kuten vapaaehtoisten määrän vähenemisen ja niukat resurssit. Kyläyhdistysten elinvoimaisuuden turvaaminen edellyttää jatkuvaa tukea ja kehittämistyötä, jotta kylät voivat pysyä aktiivisina ja elinvoimaisina yhteisöinä sekä tarjota asukkailleen arkea rikastuttavia palveluita ja osallistumismahdollisuuksia.
Suomen Kylät ry:
Suomen Kylät ry – Finlands Byar rf on paikalliskehittämisen eduntekijä ja kylätoiminnan kattojärjestö. Teemme töitä sen eteen, että suomalaisten on mahdollista elää hyvää elämää kylissä ympäri maan. Edistämme maaseudun uudistumista ja elinvoimaa, toimivia palveluja, viihtyisiä ja turvallisia asuinympäristöjä sekä suomalaisten hyvinvointia. Tartumme toimeen ja pidämme vapaaehtoistyön liikkeessä koko Suomessa. Vaikutamme rohkeasti ja puhumme paikallisen puolesta. Annamme äänen kylille ja paikallisyhteisöille.
Jäseniämme ovat kaikki Leader-ryhmät ja maakunnalliset kyläyhdistykset. Jäseninämme on maakuntaliittoja, valtakunnallisia järjestöjä sekä kylä- ja kaupunginosayhdistyksiä.
Olemme kaksikielinen ja poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen järjestö. Teemme tiiviistä yhteistyötä eduskunnan ja eri ministeriöiden kanssa.
Lisätiedot
Suvi Louhelainen
Suomen Kylät ry, toiminnanjohtaja
suvi.louhelainen@suomenkylat.fi, 050 574 5920
Marianne Liitelä
Suomen Kylät ry, järjestökoordinaattori
marianne.liitelä@suomenkylat.fi, 045 887 1511
Timo Metsäjoki
Suomen Kylät ry, viestintäpäällikkö
timo.metsajoki@suomenkylat.fi, 045 249 1162