Vuoden Maaseutukasvoksi on valittu kuhmolainen Tytti Määttä. Kuhmon kaupunginjohtajana ja harvaan asutun maaseudun asiantuntijaryhmässä toimiva Määttä on onnistunut raikkaalla viestinnällään rikkomaan kuplia ja tuomaan myönteistä näkyvyyttä suomalaiselle maaseudulle.
Määttä muistutti siitä, kuinka maaseudulla elämisessä on kyse ihan tavallisesta arjesta, ei ylätason aluepolitiikasta
Vuoden Maaseutukasvo -palkinto jaettiin lauantaina Kauhavalla paikalliskehittäjien Lokaali-juhlassa, jossa Määttä kertoi pyrkineensä aktiivisesti vaikuttamaan siihen, miten maaseudusta puhutaan:
– Maaseutua kuvaillaan usein hyvin rajallisella sanavarastolla: se on tyhjentyvää, kuolevaa, nääntyvää. Myös usein kuultu ajatus maaseudun “pitämisestä asuttuna” sisältää alisteisen aseman. Ei maaseutua kukaan ‘pidä’, se on ja maaseudun ihmiset ovat.
Puheessaan Määttä muistutti siitä, kuinka maaseudulla elämisessä on kyse ihan tavallisesta arjesta, ei ylätason aluepolitiikasta. Viestinnällään hän haluaa tuoda esille maaseudun arjen – ei vastakohtana, vaan vaihtoehtona ja aitona todellisuutena.
– Toivon, että esimerkkini innostaa teitä viestimään aktiivisesti. Maaseudun kasvoja ja esimerkkejä tarvitaan: erilaisia ihmisiä kertomaan maaseudun elämästä aidosti ja elävästi.
Puheessaan Määttä kiitteli presidentti Sauli Niinistöä keväisestä Joensuun vierailustaan ja sillä kuullusta puheenvuorosta maaseudun tärkeydestä.
– Tasavallan presidentti nauttii kansalaisten keskuudessa vahvaa arvostusta ja luottamusta. Presidentin puheilla on merkitystä maaseudun ihmisten tulevaisuudenuskolle.
Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtajana toimiva Määttä pitää verkostossa tehtyä työtä merkittävänä. Verkoston esityksestä Eduskunnassa toimii ministeri Lepän nimittämä Harvaan asutun maaseudun parlamentaarinen ryhmä, joka luovuttaa loppuraporttinsa lokakuussa.
– Parlamentaarinen työskentely on osoittautunut hyväksi. Toivon, että sen arvo nähdään ja ryhmä saisi jatkaa hallituskauden loppuun vaikkapa komiteamallisena ryhmänä, joka seuraa ja tukee konkreettisten esitysten eteenpäin menemistä.
Määttä päätti puheensa toivoen raikkaita, aikaa seuraavia ratkaisuja maaseudulle.
-Pahinta mitä meille maaseudun ihmisille voi tapahtua on se, että meidät valtaa näköalattomuus erilaisten megatrendien edessä. Siksi on tuotava joka päivä esille ratkaisuja ja uusia avauksia, joissa nämä megailmiöt on käännetty maaseudun mahdollisuuksiksi.
Suomen Kylät ry on valinnut Vuoden Maaseutukasvon vuodesta 2012 alkaen, ja tunnustuksen ovat aiemmin saaneet mm. REKO-ringin perustaja Thomas Snellman, tohtori Ilkka Herlin, professori Hannu Katajamäki ja kirjailija Kirsti Manninen. Maaseutukasvoksi nimetään julkisuuden henkilö, joka on toiminnallaan tehnyt maaseutua positiivisella tavalla tunnetuksi.