BLOGI: Heli Walls, Leader-työn kehittämispäällikkö, Suomen Kylät ry
Pääministeri Orpon hallitusohjemassa esitetyt leikkaukset alueellisen ja paikallisen kehittämisen maaseuturahoitukseen ovat tyrmistyttäneet kautta Suomen. Vaatimattomalta vaikuttavan 137,5 miljoonan euron valtionrahoituksen säästön vipuvaikutus yritysten ja yhteisöjen toimintaan on jopa 1,5 miljardia euroa. Näin siksi, että kaikkiin kehittämistoimiin sitoutuu mittava määrä yksityisrahoitusta ja vapaaehtoistyötä.
Yritysten, yhdistysten ja asukkaiden aktiivisuudella on aikaansaatu 11 000 uutta työpaikkaa, käynnistetty 6 600 uutta yritystä, vedetty 6 300 km laajakaistaa ja tempaistu yli 3,4 miljoonaa talkootyötuntia yhteiseksi hyväksi. Kaikki tämä nyt vain viimeisimmältä ohjelmakaudelta 2014-2022.
Maaseuturahoitus on osa CAP27-suunnitelmaa, joka on käytännössä Suomen maatalouspoliittinen strategia. Kansallisesta osuudesta leikkaaminen pienentää Suomen EU-saantoa. Tätä EU:n budjettimekanismia ei yksikään istuva hallitus pysty muuttamaan, niin kauan kuin olemme EU:n jäsenmaa. Suomen ei tule lisätä EU-jäsenmaksuaan esitettyjen leikkausten kautta.
OECD on maatutkimuksissaan nostanut suomalaisen Leader-toiminnan maaseudun kehittämisen kruununjalokiveksi. Leader-rahoitus on täsmäratkaisu paikallisiin tarpeisiin. Rahoituksen käyttökohteista päättävät paikalliset itse. Leader-ryhmien hallituslaisia on liki 800, ja yhdistykset ovat kaikille avoimia vaikuttamisen ja kehittämisen alustoja.
EU:n maaseuturahoituksella on esimerkiksi toteutettu lukumäärällisesti eniten ulkoliikuntapaikkoja Suomessa, ja valtaosa näistä Leader-rahoituksella paikallisten yhdistysten työllä. Vaikkapa kuntoportaat ja frisbeegolf-radat ovat todellinen täsmäisku viimeisimpien Move-mittausten tuloksille, joiden mukaan melkein puolet maaseutumaisten kuntien peruskoululaisista on niin huonossa kunnossa, että se haittaa hyvinvointia.
Elinvoimainen maa- ja metsätalous tarvitsee toimiakseen turvallisen ja elinvoimaisen toimintaympäristön. Leader-hankkeilla on vahvistettu ja vahvistetaan arjen turvaa ja maaseudun monipuolista yritystoimintaa, vetovoimaa, asukkaiden viihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä sekä työvoiman saatavuutta.
Hallitusohjelma linjaa, että hallitus edistää toimillaan maaseudun elinvoimaisuutta sekä torjuu alueiden eriarvoistumista. Nyt ollaan kuitenkin leikkaamassa siitä rahoituksesta, jolla nimenomaan on toteutettu konkreettisia toimia edistää ja ylläpitää elinvoimaa, hyvinvointia sekä turvallisuutta kautta Suomen.
Maaseuturahoituksen piirissä on yli puolet suomalaisista ja lähes koko Suomi suurimpien kaupunkien keskusta-alueita lukuun ottamatta. Herää kysymys, onko hallitus todellakin nyt koko Suomen asialla?
Virkamiesvalmistelussa ollut leikkausesitys ollaan tuomassa kuluvan kevään budjettiriiheen. Säästöpaineet ovat hallituksella varmasti kovat, mutta nyt tulee olla tarkkana, ettei leikata väärästä kohtaa – vai miten se menikään se hölmöläisen peiton jatkaminen?