Suomen hallituksen uudella hallitusohjelmalla on hieno nimi, ja se sisältää maaseudun kehittämisen kannalta erinomaisia tavoitteita. Kun sen ensi kertaa avasin, tuntui ensin ihan mukavalta – meitähän on oikeasti kuultukin joissain kohdin. Vaan kun liitteenä olevan rahoitustaulukon avasi, kesän lämpökään ei auttanut sulattamaan jäätävää oloa. Kokonaisvaikutukseltaan yli 200 miljoonan euron leikkaukset CAP-suunnitelman alueelliseen ja paikalliseen kehittämiseen. Eikä!
Heti ensimmäinen ajatus oli, onko nyt aivan varmasti ajateltu loppuun saakka, kun on päätetty leikata EU-rahaston kansallista vastinrahaa? Vastinraha kun on nimensä mukaista: se on magneetti, joka vetää meidän EU:lle maksamia jäsenmaksuja, omia veroeurojamme, takaisin Suomeen käytettäväksi yhteiseksi hyödyksi. Kansallisesti, tässä maassa, näillä seuduilla ja meidän kylissämme. Ilman kansallista osuutta ei parhaintakaan maaseudun kehittämisohjelmaa, nyttemmin nimeltään CAP-suunnitelma, voida toteuttaa. CAP-kokonaisuus on Suomelle EU-jäsenmaksujemme suurin yksittäinen palauttamismekanismi, jos nyt puhutaan vain rahasta.
Mieleen tuli elävästi ajat, jolloin aloitin Leader-urani, toiminnanjohtajana 1996. Silloin sai toden totta kiertää tilaisuuksissa kertomassa, miten homma toimii ja miksi hankkeita kannattaa tehdä. Jollemme me tee, joku muu EU-maa kyllä tekee. Jollei meille raha kelpaa, kyllä sen ottajia etelämpää löytyy, jos joudumme varoja Komissiolle palauttamaan.
Tämä logiikka toimii edelleen tismalleen samanlaisena kuin liki kolmekymmentä vuotta sitten. Miten ihmeessä tämä ei ole ollut Säätytalolla tiedossa? Että ”ihaite” palautamme EU-rahoitusosuutta takaisin, jos vaikka Italialle kelpaisi?
Maaseuturahaston kansallisen vastinrahan leikkaus ei todellakaan ole myöskään se helpoin tie leikata. CAP-suunnitelma on Suomen ja EU-Komission välinen sopimus, jonka tulostavoitteet on lukittu. Kaikki muutokset edellyttävät kansallisen Seurantakomitean hyväksyntää, ja jos näin kävisi, siitä vasta alkaisivat neuvottelut Komission kanssa – kokemus on osoittanut, että pienistäkin muutoksista neuvottelu vie helposti kaikkine prosesseineen liki vuoden, ellei enemmän.
Ensi vuonna EU:ssa, ja myös Suomessa, käynnistyy jo seuraavan ohjelmakauden, post 2027, suunnittelu ja neuvottelut. Miten perustella uuden kauden rahoitustarpeet, kun juuri on osoitettu, että Suomessa saadaankin hyvät tulokset aikaan vain puolella siitä rahasummasta, mitä aiemmin sovittiin! Kyllä saa olla aika akrobaatti!
Leader-toiminta on onneksi monin tavoin lukittu kokonaisuus CAP-suunnitelman sisällä, muttei täysin turvattu. Leikkauksia ei tule kohdentaa Leader-rahoitukseen, jonka osuus CAP:n maaseuturahoituksesta on edelleenkin kaikkien EU-maiden alhaisinta tasoa. Suomen Kylien Leader-jaosto tulee tekemään kaikkensa, jotta leikkauksia ei esitetyssä muodossaan toteuteta.
Heli Walls, Leader-työn kehittämispäällikkö, Leader-jaosto