Ajankohtaista

Yksin me olemme heikkoja, joten vetäkäämme yhtä köyttä, europarlamentaarikko Jussi Saramo sanoo

Blogi

Jussi Saramon työhuonetta koristaa erikoinen seinäkello, jonka nopeaan lukemiseen tarvitaan hoksottimia. Kello nimittäin näyttää ajan matemaattisina laskutoimituksina. Se on osuva sisustuselementti, sillä Saramon tehtäviin europarlamentissa kuuluu talous- ja verovaliokuntien koordinaattorin tehtävät. 

Kun kysyy EU-rahoituksen merkityksistä maaseudulle, Saramon mielestä vaikutukset ovat olleet suuret maataloudelle, mutta myös isommassa kuvassa harvaan asutuille alueille. 

– Tietysti maataloustuet ovat isoa asia. Harvaan asutut alueet, erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomi ovat hyötyneet huomattavasti EU-rahoituksesta.

Suomen osuutta EU:n maataloustuista on Saramon mukaan ajan saatossa määritellyt EU-maiden väliset taloudelliset erot eli huomattavasti köyhemmät maat ovat olleet etusijalla tuensaajina. Saramo myös pohtii mahdollisia tulevia muutoksia Suomen tukiin.

– Asia voi muuttua. Jos Ukrainasta tulisi EU:n jäsenvaltio, mullistaisi se nykysäännöille Suomenkin tukitilanteen.

Ilmastonmuutoksen epävarmat vaikutukset

On kuitenkin selvää, että Suomi tarvitsee maatalous- ja aluetukia. Esimerkiksi jo pelkästään ilmastonmuutoksella tulee olemaan vaikutuksia Suomen maaseudun yrittäjyyteen. Saramo kuitenkin näkee epävarmuutta siinä, millaiset vaikutukset ilmastonmuutoksella tulee Suomelle olemaan. Se tekee varautumissuunnitelmien tekemistä hankalaa. Saramo painottaa, että maataloutta tulee tukea tilanteesta riippumatta. 

Saramon suurimmat tavoitteet tälle työkaudelle liittyvät rahoitukseen kokonaisuutena.

Saramo havainnoi kuinka maailman poliittinen tilanne on vaikuttanut turvallisuuden käsitykseen EU:ssa, joka on puolestaan nostanut tarvetta rahoittaa turvallisuutta laajemmin. Ilman uusia lisävaroja esimerkiksi maatalous- ja aluetuet voivat olla leikkausvaarassa.

Saramo alleviivaa, että Euroopan on säilytettävä kilpailukykynsä suurvaltojen välissä. Tämä ei onnistu keskittämällä kaikkea toimintaa Euroopan keskusalueille. Saramolle on tärkeää, että koko Eurooppa ja Suomi pidetään elinvoimaisena.

– Yksin olemme heikkoja, joten meidän pitää löytää toisemme ja vetää yhtä köyttä. Näin varmistamme, että koko Eurooppa pidetään mukana.

Suomen maaseutu ei saa unohtua

Elinvoimainen ja asutettu Suomi ei ole pelkästään turvallisuuskysymys Saramon mielestä, vaan myös yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti tärkeää. Olennaista on antaa ihmisille vapaus valita.  

Jussi Saramo työhuoneessaan työpöydän takana Brysselissä.
– Tärkeintä on se, että ihmiset voivat asua siellä, missä he haluavat, eikä ketään pakoteta muuttamaan. Minusta on ihan oikein, että yhteiskunta sitä myös omalla tavallaan tukee, Saramo jatkaa.

Jotta Suomen maaseudun edut pysyvät Brysselissä esillä, Saramo painottaa EU-politiikan seuraamisen tärkeyttä etenkin maaseudulla asuville, sillä EU:lla on keskeinen rooli maaseudun asioista päätettäessä. 

– On keskeistä, ettei Suomen maaseutu unohdu. Täällä usein näkee, että esimerkiksi Ranskan maaseudun etuja vaaditaan vahvasti sekä politiikassa että mielenilmauksissa. Meidän pitää pitää huolta siitä, että Suomi ei tässä jää sivusta seuraajan asemaan.

*****

Teksti ja kuvat: Aino Jauhiainen