Blogi I Petri Rinne
Poliittisen kenttämme sirpaloitumisesta huolimatta hallitusneuvottelut saatiin kunnialla maaliin. Ei tullut pitkää hallituksetonta jaksoa kuten länsinaapurissamme ja monessa muussakin EU-jäsenmaassa viime aikoina. Paikalliskehittämisen kannalta keskeisiä, varsin myönteisiä linjauksia löytyy Osallistava ja osaava Suomi -ohjelmasta usean eri painopistealueen alta, vähän sen mukaisesti kuka missäkin kahdeksasta ilmiöpöydästä huomasi nostaa niitä esiin.
Hallitusohjelma haluaa “vahvistaa systemaattisesti kansalaisyhteiskunnan tilaa ja toimintaedellytyksiä Suomessa ja maailmalla”. Tämä on mainittuna Suomi kokoaan suurempi maailmassa -kohdan tavoitteissa.
Kansalaistoiminnan kannalta keskeinen luku on Turvallinen oikeusvaltio Suomi, jonka kolmannessa tavoitteessa Demokratia, osallisuus ja luottamus yhteiskunnan instituutioihin vahvistuvat kirjataan tarkemmin kansalaistoiminnan edistämisestä ja autonomisuudesta:
”Hallitus turvaa osallisuuden ja monimuotoisen kansalaistoiminnan edellytykset valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Eriarvoisuutta torjutaan osallisuudella. Kaikkien mahdollisuutta merkitykselliseen kansalaistoimintaan edistetään ja turvataan järjestöjen toiminnan autonomisuus. Kansalaistoimintaa häiristevää hallintokuormaa puretaan ja lupakäytäntöjä kevennetään.”
Aito mahdollisuus elämään kaikkialla Suomessa
Uusi hallituksemme tahtoo myös, ”että ihmisillä on aito mahdollisuus rakentaa oman elämänsä polkua riippumatta siitä, missä he elävät. Se tarkoittaa toimivaa infrastruktuuria, sujuvia liikenneyhteyksiä, työpaikkoja, kouluttautumisen ja yrittämisen mahdollisuuksia ja hyvinvointipalveluja kaikkialla Suomessa”. Käytännön toimena EU:n Leader-rahoituksen jatkuvuus halutaan turvata.
Paikkaperustaisuus näkyy laajimmin Elinvoimainen Suomi –luvussa, jossa huomioidaan alueiden erilaiset vahvuudet ja toimintaympäristöt kuten myös monipaikkaisuus ja paikkariippumattomuus. Ilahduttavaa on, että hallitus muodostaa “toimenpideohjelman kokeiluineen elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseksi myös väestöään menettäville alueille”. Ohjelmassa myös “turvataan harvaan asutuilla alueilla ja saaristossa ihmisten oikeudet peruspalveluihin alueiden yhteistyötä tukemalla, uusilla toimintatavoilla ja riittävillä resursseilla (palveluiden saatavuus, yhteiskunnan turva, liikkumisen edellytykset).”
Vapaaehtoistyöllä keskeinen rooli
Hallitusohjelmaan on kirjattu myös tavoite nuorten osallisuuden kasvattamiseksi. Keskeisessä roolissa nuorten osallisuuden parantamisessa on vapaaehtoistoiminta. Esimerkiksi “nuorten kuulemisvelvoitetta vahvistetaan ja sen kehittämiseksi kehitetään uusia työkaluja”, “edistetään vapaaehtoistyössä tehdyn työpanoksen ja osaamisen tunnistamista ja tunnustamista” sekä “edistetään yhteistyötä järjestöjen ja koulujen välillä.”
Useiden maamme järjestötoimijoiden tavoite vapaaehtoistyön sisällyttämisestä työttömyysturvan aktiivimalliin tulee toteutuneeksi, kun aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet puretaan ja työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty.
Uusi hallitusohjelma mahdollistaa siis paljon paikalliskehittämisen näkökulmasta. Parhaat tulokset saavutamme kun nyt käärimme hihat ja toteutamme ohjelman Suomi100v-juhlavuoden teemalla YHDESSÄ: kolmannen, yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä sekä ilman kaupunki-maaseutu ym. jakolinjoja.
Petri Rinne
Puheenjohtaja
Suomen Kylät ry
Teksti on julkaistu alunperin kesäkuun uutiskirjeessämme.