Olemme julkaisseet esityksemme seuraavaan hallitusohjelmaan. Kyliä, kortteleita ja Leader-ryhmiä edustavana järjestönä nostamme kärkitavoitteeksemme lähikoulujen lakkaustusaallon pysäyttämisen. Lisäksi tavoitteinamme on taata luotettavat tietoliikenneyhteydet kaikille suomalaisille, parantaa kyläkauppojen asemaa pysyvällä kyläkauppatuella, vahvistaa Leader-metodia ja korottaa kylätoiminnan valtionapua.
Järjestön yhtenä strategisena tavoitteena on vahvistaa alhaalta ylöspäin -kehittämismetodia Leaderia, jossa alueita kehitetään asukkaiden ideoiden mukaan. Leader-tyyppisen asukaskehittämisen levittämistä uusille politiikkalohkoille ja maaseudulta kaupunkiin on jatkettava. Esimerkiksi korttelikehittäminen ja kaupunkiaktivismi tarjoavat samalla uuden maaseutu-kaupunki-vuorovaikutuskanavan.
Viisi esitystämme hallitusohjelmaan:
1. Koulujen lakkautusaalto on pysäytettävä
Vuoden 1990 jälkeen maamme perusasteen kouluista on lakkautettu yli puolet ja maaseudun kouluista 93 prosenttia. Lapsen perusoikeudet eivät enää toteudu. Kouluverkkosuunnittelu on otettava kansallisen tason agendalle. Vuonna 2006 poistettu pienkoululisä on palautettava kuntatalouden kannustimeksi. Digitalisaatio mahdollistaa virheellisten kustannusvaikutuslaskelmien perusteella suljettujen koulujen avaamisen uudelleen. Samalla ilmastopäästöt pienenevät, kun kuljetustarve vähenee. Satsaukset lapsiperheiden palveluihin tukevat myös syntyvyyttä. Kun syntyvyys on pohjalukemissa, lähes kaikki maamme kunnat kärsivät väestötappiosta. Lähikoulut lisäävät kylien elinvoimaa ja toimivat myös kokoukset, juhlat ja harrastukset mahdollistavina monipalvelukeskuksina.
2. Huippunopeat ja luotettavat tietoliikenneyhteydet sekä toimivat liikenneyhteydet on taattava kaikille
Huippunopeilla ja luotettavilla tietoliikenneyhteyksillä on maaseudulla suuri merkitys sujuvan arjen, kehittyvän yritystoiminnan ja onnistuneen matkailun näkökulmasta. Valokuitu pienentää sijaintihaittaa ja toimii etäisen paikan vetovoimatekijänä. Sen rakentamista ja käyttöliittymien lisääntymistä on julkisesti edistettävä alueilla, jossa sitä ei markkinaehtoisesti rakenneta. Valokuituun nojautuvasta 5G-tekniikasta odotetaan seuraavaa maailmantalouden tuottavuusloikkaa. Markkinaehtoisesti tiheään asutuille ja kuljetuille seuduille rakentuva verkko tulee saattaa myös maaseutujen kylien asukkaiden ja yrittäjien sekä matkailijoiden käyttöön. Kattavuuteen ja digipalveluiden hyödynnettävyyteen voi muodostua pullonkauloja ellei pienille operaattoreille myönnetä lupia rakentaa paikallisia 5G-verkkoja. Maaseudun mobiiliyhteyksien kannalta 4G-verkon kehittämistä tulee nopeuttaa. Tie- ja rataverkostamme on huolehdittava nykyistä paremmin ja pidemmällä tähtäimellä. Niin tiestön, siltojen kuin rataverkon korjausvelat on kuitattava. Alempiasteisen tieverkon rapautuminen uhkaa paitsi maalla asumista ja matkailua myös alkutuotantoa ja jalostavan teollisuutemme raaka-ainetoimituksia. Myös julkisia liikenneyhteyksiä on parannettava niin, että liikkuminen maaseuduilta kaupunkeihin ja kaupungeista maaseuduille on sujuvaa.
3. Kyläkauppatuki on saatava valtion talousarvioon pysyvästi
Valtion talousarvioon saatiin vuodelle 2019 kyläkauppatuki, joka mahdollistaa kyläkauppojen kehittymisen maaseudun monipalvelupisteiksi. Uusi tukimuoto on saatava valtion talousarvioon pysyvästi, jotta kylien asuin-, mökkeily- ja matkailuvetovoima voidaan säilyttää. Kyläkaupat ja monipalvelupisteet ovat elintärkeitä maamme kaikilla maaseutualueilla, eivät pelkästään harvaan asutulla maaseudulla.
4. Leader-kehittämismetodia on vahvistettava
Alhaalta ylöspäin -kehittämismetodia Leaderia on vahvistettava uudella rahastokaudella 2021-27. Leader voimaannuttaa kylät, luo uusia työpaikkoja maaseutuyrityksiin ja tukee maaseudun kasvuyrityksiä. Leader-tyyppisen asukaskehittämisen levittämistä uusille politiikkalohkoille on jatkettava: esimerkiksi korttelikehittäminen ja kaupunkiaktivismi tarjoavat samalla uuden maaseutu-kaupunki-vuorovaikutuskanavan. Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen sekä kuluttajien ja tuottajien yhteiset kehittämisvälineet ovat tärkeitä työkaluja myös ilmastonmuutospolitiikan pakissa.
5. Kylätoiminnan valtionapua on korotettava
Julkisten ja yksityisten palveluiden kaikotessa kyliltä vapaaehtoistoiminta ottaa yhä suuremman vastuun alkutuotannolle, vientiteollisuudelle ja koko yhteiskunnallemme elintärkeän infran ylläpidosta, kotona asuvien ikäihmisten hoivasta, pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä, pelastus- ja turvallisuuspalveluista, virkistys- ja kulttuuripalveluista jne. Kylätoiminnan tukiverkkoa on vahvistettava vastuiden kasvaessa. Valtionavun korottaminen nykyisestä 1,1 miljoonasta eurosta 1,5 miljoonaan euroon mahdollistaisi maakunnallisten kyläasiamiesten kokoaikaiset työsuhteet. Valtionavun kerrannaisvaikutus on suuri, sillä kylätoiminnan tuottaman vapaaehtoistyön arvo on yli 90 miljoonaa euroa vuodessa.