Suomen Kylät palkitsi palkintogaalassa ansioituneita paikallistoimijoita. Gaalalähetys toteutettiin osana Kurikassa järjestettyä Maaseutuparlamentti-tapahtumaa keskiviikkona 29.9. kello 18.00.
Valtakunnalliseksi vuoden maaseutukasvoksi nimettiin Punkaharjulla hotellia pyörittävä Saimi Hoyer. Maaseutukasvo arvonimi myönnetään henkilölle, joka on esimerkillisellä tavalla tuonut maaseutua myönteisesti esiin julkisuudessa. Saimille ojennettiin lieksalaisen moottorisahataiteilijan Taisto Pehkosen veistelemä puinen karhupatsas.
Palkintoperusteluissa todetaan, että Saimi tuo haastatteluissa, esiintymisissä ja toiminnassaan esille maaseutua, luontoa ja maaseudun mahdollisuuksia. Lisäksi Saimi on upealla tavalla tuonut esiin matkailua ja myös luonnontuotteiden hyödyntämistä.
— Iso kiitos! Nyt tuli kyllä sellainen palkinto, josta voin sanoa, että tämän eteen olen tehnyt töitäkin. Lapsuuden kesistä on yksi asia kantanut minua tähän päivään saakka ja se on luontosuhteeni ja kunnioitus luontoa kohtaan. Osaan kiittää tästä kaikesta mitä tässä ympärillä on, Saimi hehkuttaa palkintopuheessaan.
— Kun muutin tänne, minulta kysyttiin, että miksi muutat maalle, eihän siellä ole mitään elämää. Ja todettakoon, että täällä on paljon enemmän elämää kuin Mannerheimintiellä. Elämä on todella rikasta ja upeata, jos tämän saa viettää maaseudulla, Saimi kertoo.
Suomen Kylien nuorisojaosto lanseerasi palkintogaalaan täysin uuden palkintokategorian, joka on Vuoden Nuori Paikallistoimija. Nuorisojaosto organisoi palkinnon ja palkittavat. Virallinen nimeäminen tehtiin Suomen Kylien hallituksessa. Vuoden Nuori Paikallistoimija on Sanna Petäjämaa Luohuan kylältä Siikajoelta Pohjois-Pohjanmaalta. Kunniamaininnan saajia ovat Vilina Välimäki Kellahden kylästä Porista Satakunnasta ja Niko Luokkakallio Jokipiin kylästä Kurikasta Etelä-Pohjanmaalta.
Valtakunnalliseksi vuoden maaseututoimijaksi nimettiin Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja Asko Peltola. Peltola on suomalaisen maaseudun puolestapuhuja ja monipuolinen tekijä. Vuoden maaseututoimija on henkilö, joka on toiminut aktiivisesti ja innovatiivisesti paikalliskehittämisen parissa. Peltolalle myönnettiin kylätoiminnan kultaisella ansiomerkki, joka on korkein kylätoiminnan ansiomerkki.
Palkintoraati toteaa perusteluissaan, että Peltola on sielultaan ja sydämeltään maaseututoimija. Hän on tehnyt työtä maaseudun hyvinvoinnin edistämiseksi koko elämänsä ajan. Oman kotitilan viljelijänä hän tuntee maaseudulla elämisen ja yrittämisen kaikki puolet ja niin työtehtävissään kuin luottamustoimissaan hän on kehittänyt monipuolisesti maaseutua.
— Asko Peltolalla on ollut myös paljon valtakunnallisia luottamustoimia, kuten Suomen Kylät ry:n hallituksen ja valtioneuvoston asettaman Maaseutupolitiikan neuvoston jäsenyys, kiittelee Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja Petri Rinne.
— Näissä kokoonpanoissa hänen erinomainen tavaramerkkinsä on ollut käytännönläheinen, ratkaisuhakuinen talonpoikaisjärki – eteläpohjalaista sanavalmiutta ja esiintymistaitoa unohtamatta!
Kylätoiminnan tiennäyttäjiksi valittiin Tuula Eilittä Keminmaalta Lapista, Marjatta Valkonen Kangasniemeltä Etelä-Savosta ja Jari Elo Kotkan Tiutisista Kymenlaaksosta.
Kylätoiminnan tiennäyttäjä on kylätoiminnassa erityisen ansioitunut henkilö, joka on pitkäaikaisella panoksellaan kehittänyt valtakunnallista tai paikallista kylätoimintaa. Palkituille annettiin kylätoiminnan kultainen ansiomerkki, joka on korkein kylätoiminnan ansiomerkki.
Tuula Elilittä on erityisen ansioitunut lappilaisen kylätoiminnan ja Lapin Leader-toiminnan kehittämisen tiennäyttäjä ja aktiivinen kehittäjä. Eilittä on pitkäaikaisella panoksellaan ollut kehittämässä Lapin maakunnallista ja paikallista kylätoimintaa. Eilitän aktiivisuus kylätoiminnan parissa alkoi jo vuonna 1985, kun hän muutti miehensä kanssa Keminmaan Itäkoskelle ja hänet valittiin kyläyhdistyksen sihteeriksi.
Eilittä on toiminut Lapin kyläasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana. Hän on omalla panoksellaan myös myötävaikuttanut siihen, että Leader-toiminta saatiin Lapissa käyntiin. Eilittä on maakunnallisen vaikuttamisen lisäksi toiminut ja edelleen erittäin aktiivisesti kotikylällään mm. Itä- ja Länsikosken kylät ry:n puheenjohtajana sekä vastuuhenkilönä kylätalo- ja valokuituhankkeissa. Hän on myös aktiivinen hallitusjäsen Peräpohjolan Leader ry:ssä.
Marjatta Valkonen on perheen maatilan emännyyden ja kylätoiminnan ohessa toiminut lukuisissa kunnallisissa ja seudullisissa luottamustehtävissä jo viidellä vuosikymmenellä. Hän on ideoinut ja toteuttanut kotikylänsä Ruokomäen kehittämiseksi lukuisia hankkeita, joilla kylän elinvoimaa on osaltaan ylläpidetty ja parannettu kaikenikäisten tarpeet huomioiden. Pyyteetöntä halua toimia koko kylän hyväksi osoittaa, että toiminta löysi aikanaan kodin palkittavan omasta pihapiiristään kylän yhteiseen käyttöön luovuttamasta maatilan entisestä tuotantorakennuksesta. Ruokomäen kylätalona toimii tänäkin päivänä heidän entinen navettansa.
Jari Elo on kotoisin Tiutisista, joka on pieni saaristokylä Kotkassa. Jari Elo on toiminut vuodesta 2007 Tiutisen kylätoimikunnan puheenjohtaja. Aktiivinen kylätoimikunta pitää kyläkokouksia, järjestää kylätapahtumia, ylläpitää kahvilatoimintaa, pitää joulumyyjäisiä ja organisoi erilaisia talkoita. Aktiivisesta toiminnasta kertoo myös se, että Tiutinen on valittu Kymenlaakson Vuoden Kyläksi 2019.
— Kukaan ei yksin tee mitään, yhdessä saamme paljon aikaan, elämän kiireellisyys ja itsekkyys ovat ikäviä kilpailijoita yhteisölliselle tekemiselle. Sosiaalinen kanssakäyminen on kova juttu, Elo hehkuttaa palkintopuheessaan.