Eurooppalaisten älykylien verkoston tapaaminen keräsi helmikuun alussa Sastamalaan yli 50 eurooppalaista kyläkehittäjää, jotka joiden ensimmäisenä tehtävänä oli määritellä älykäs kylä. Samalla tutustuttiin paikallisiin esimerkkeihin ja pulahdettiin avantoon.
Verkoston ensimmäinen tehtävä, älykkään kylän määrittely, ei ollut helppo mutta tärkeä. Ilman älykkyyden määrittelyä älykkään toiminnan vaikutuksiakaan ei voi mitata. Tapaamisen lopputulemana syntyi julkilausuma, jossa uusi verkosto määrittelee tehtäväkseen tukea Euroopan laajuisesti yhteisöjä älykkäiden ratkaisuijen kehittämisessä.
Kuuluuko digitaalisuus älykkääseen kylään?
Verkoston mukaan älykkäät kylät ovat niitä kyliä, jotka kehittävät strategisia yhteisölähtöisiä kylän vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin perustuvia ratkaisuja. Modernia teknologiaa voi hyödyntää silloin, kun se on relevanttia.
Moderni teknologia ja digitalisaatio olivat paljon esillä tapaamisessa, sillä ne tulevat monelle ensimmäisenä mieleen Smart-sanan suomennoksesta. Smart Village -konseptin idea on kuitenkin korostaa uudenlaisia älykkäitä ratkaisuja, ei digitalisaatiota. Älykkäät ratkaisut eivät välttämättä liity digitalisaatioon, vaikka silläkin on paikkansa: älykkyys lähtee ihmisistä ja tiedon jakamisesta. Tässä digitalisaatio voi olla keinona, tai sitten ei.
Kokeilemalla älykkäisiin ratkaisuihin
Suomen älykkäin kylä -kilpailua esitellyt Lauri Hyttinen korosti kokeilukulttuurin merkitystä älykkäiden ratkaisujen etsimisessä:
-Ei pidä tehdä liian rajaavaa strategiaa, sillä sellainen ei sovi älykkyyden ja kokeilun periaatteisiin. Kehittämisen pohjana ei saa olla jotain tiettyä vaihtoehtoa, vaan on parempi lähteä tekemään jotain ja katsoa, mihin suuntaan homma kehittyy. Samalla on kuitenkin tärkeä oppia omista virheistä. Kun ei toista samaa virhettä, kehitys vie eteenpäin, Hyttinen maalaili.
Uusia ideoita paikallisista ratkaisuista
Osallistujat pääsivät myös tutustumaan paikallisiin ratkaisuihin, kun retki vei tutustumaan kahdelle lakkautetulle kyläkoululle syntyneeseen toimintaan. Taiteilijaresidenssi Arteles on houkutellut toimintansa aikana, vuodesta 2011 jo yli 700 taiteilijaa ympäri maailman hiljentymään suomalaiseen kylämiljööseen.
Lantulassa puolestaan entinen kyläkoulu toimii kylätalona, jonka pihapiiriin on ehtinyt rakentua monenmoista: urheilukenttä, lajittelupiste, hiihtoladut ja kota ympäröivät taloa, jonka yläkerrasta löytyi viihtyisä oleskelutila.
Erityisesti Arteleksen vetovoima teki vieraisiin vaikutuksen, mutta samalla mietittiin sitä, kuinka vierailijat saataisiin tiiviimmin osaksi kylän elämää. Voisiko sopiva ratkaisu löytyä yhdistelemällä Lantulan ja Arteleksen ominaisuuksia?
Katso kokoontumisen esitysmateriaalit:
