EU:n asukkaista 60 prosenttia asuu maaseudulla, pikkukaupungeissa tai lähiöissä.
Viime viikolla järjestetty Eurooppalainen maaseutuparlamentti keräsi pohjoisespanjalaiseen Candasin kylään 335 maaseudun kehittäjää ja asukasta 38 Euroopan maasta. Suomen Kylät ry oli yksi neljättä kertaa järjestetyn tapahtuman pääyhteistyökumppaneista. Keskusteluissa korostui halu kääntää katse tulevaisuuteen ja kehittää ratkaisuja maaseutualueita yhdistäviin ongelmiin, mikä näkyy myös tapahtuman tuotoksena syntyneessä julkilausumassa.
Ruohonjuuritason verkosto ERP (European Rural Parliament) kokosi joka toinen vuosi järjestettävään kokoontumiseensa laajan skaalan maaseudun kehittäjiä, asukkaita, tutkijoita ja hallinnon edustajia keskustelemaan eurooppalaisen maaseudun tulevaisuudesta. Tapahtuman ohjelma koostui retkipäivästä, työpajapäivästä ja paneelikeskusteluita sisältäneestä päätöspäivästä, ja se tarjosi aidon mahdollisuuden vaihtaa näkemyksiä ja kokemuksia eri Euroopan maista – myös EU:n ulkopuolelta – tulevien ihmisten välillä.
Julkilausumassa kuuluu asukkaiden ääni
Eurooppalainen maaseutuparlamentti on prosessi, jossa hyvin erilaisista lähtökohdista tulevat maaseudun kehittäjät voivat muodostaa yhteiset toimintaperiaatteet tulevaisuuden työnsä pohjaksi. Tapahtumassa syntynyt julkilausuma on sovellettavissa erilaisille maaseuduille ja jokainen voi hyödyntää sen tavoitteita omassa työssään – olipa kehitettävänä Pohjois-Makedonian tai Suomen maaseutu.
Julkilausuma korostaa erityisesti ratkaisun henkeä: ongelmien listaamisen sijaan maaseudun asukkaat ovat avainasemassa kehittämässä ratkaisuja asuinalueidensa tulevaisuuteen. Retkipäivänä nähdyt esimerkit ennen hiilikaivoksistaan riippuvaisen Asturiasin maakunnan ”kasvojenpesusta” heijastuvat myös julkilausumassa. Kuten Euroopan alueiden komitean edustaja puheenvuorossaan tiivisti, se mikä tänään koetaan liian radikaalina uudistuksena voi olla totta ja osa lainsäädäntöä jo huomenna.
Lue Candasin julkilausuma tästä (suomennettu versio).
Suomalainen Leader-työ esillä työpajapäivänä
Työpajapäivänä osallistujat pääsivät perehtymään myös suomalaiseen Leader-toimintaan ja sen hyödyntämiseen osana kehitysaputoimintaa. Leader-työpajassa Suomen Kylät ry:n Petri Rinne esitteli vuosina 2008-2014 toteutettua projektia, jossa perustettiin Leader-ryhmä Mosambikiin. Leader-toiminnan avulla paikalliset pääsivät aidosti osallistumaan oman alueensa kehittämiseen ja raha saatiin käytettyä tehokkaasti, sillä pienet, paikallisesti priorisoidut hankeavustukset eivät ole alttiita korruptiolle samalla tavalla kuin miljoonaluokan konsulttivetoiset hankkeet.
– Projektin taustalla oli ajatus siitä, että jos Leader toimii Euroopassa, miksi se ei toimisi muuallakin, sanoo Petri Rinne Suomen Kylät ry:stä.
– Väliarvioinnissa Eduardo Mondlanen yliopisto totesi Leader-hankkeiden tuottaneen yli 500 uutta työpaikkaa sekä useita uusia palveluja ja tuotteita yhdelle maailman köyhimmistä alueista, jossa esimerkiksi eliniän odote oli vain 35 vuotta.
Työpajakeskusteluissa kävi ilmi, ettei Leader ole vielä juurtunut käyttöön kaikkialla Euroopassa. Suomen maa- ja metsätalousministeriön Antonia Husbergin esitys suomalaisesta Leader-toimeenpanon mallista herätti paljon mielenkiintoa ja kysymyksiä myös EU:n ulkopuolisissa maissa. On huolehdittava, että rahoituksesta, paikallisesta kehittämisstrategiasta ja hakuprosessista koostuvan kokonaisuuden osat ovat kaikki kunnossa.
Paikallinen kehittäminen takaa paikalliset ratkaisut myös seuraavalla ohjelmakaudella
Parlamentin viimeisenä päivänä päästiin keskustelemaan tulevaisuudesta ja sen myötä myös EU:n tulevan ohjelmakauden vaikutuksista maaseudun kehittämisen rahoitukseen. Maataloutta painottanut paneelikeskustelu kirvoitti osallistujilta kommentteja siitä, että maaseudun voimavaroista jää paljon huomiotta, jos keskitytään ainoastaan maatalouteen. Innovaatioiden ja maatalouden kehittämisen lisäksi on tärkeä huomioida maaseudun elinkeinot laajasti sekä myös kansalaisyhteiskunnan rooli.
Samalla linjalla oli myös Euroopan alueiden komitea, jonka rooli on antaa asiantuntijasuosituksia jäsenmaille, komissiolle ja parlamentille. Komitean mukaan rakennerahastovaroista vain 22% on kohdistunut EU:n maaseutualueille, vaikka maaseutumaisilla alueilla asuu yli puolet EU:n väestöstä ja maaseutua on 90% pinta-alasta. Komitean suosituksen mukaan 8% ESR- ja EAKR-varoista kaudella 2021-27 pitää varata paikalliseen kehittämiseen.
Myös Nuorten Eurooppalaisesta maaseutuparlamentista saatiin asukkaiden roolia ratkaisijoina painottava viesti. Koko tapahtuman lopputulemana todettiinkin, että hyvät aloitteet antavat voimaa positiivisuudelle ja maaseudun vahvuuksien esiintuomiselle.
Maaseutu-kaupunki-taistelun sijaan on taisteltava yhdessä hyvinvoinnin puolesta, kiteytti Leader-ryhmien eurooppalaisen kattojärjestön ELARD:n varapuheenjohtaja Kristiina Tammets.
Tausta: Manifesto kokoaa tavoitteet ja julkilausuma esittää vaatimukset
ERP:n keskeisinä tuotoksina ovat manifesto ja julkilausuma.
ERP järjestetään joka toinen vuosi. Tapahtumien välisenä aikana eri puolilla Eurooppaa järjestetään kansallisia ja alueellisia maaseutuparlamentteja. Kahden vuoden aikana järjestetyistä tapahtumista koostetaan kansallisten ja alueellisten parlamenttien näkemyksiä yhteiseen manifestoon, joka muodostaa yhteisen tavoitetilan Euroopan maaseutujen kehittämiselle.
Vuoden 2019 manifesto työstetään tulevien kuukausien aikana ja julkistetaan ensi vuoden alussa. Manifesto luo yhteisen näkemyksen maaseutujen kehittämisestä ja on sovellettavissa erilaisilla alueilla, niin Asturiasissa kuin Pohjois-Suomessa, ja eri työtehtävissä.
Julkilausumaa päivitetään ERP-tapahtumassa työpajojen, keskusteluiden ja retkien pohjalta ja hyväksytään ERP:n viimeisenä päivänä. Julkilausuma yhdistää hyvinkin erilaisista taustoista ja toimintaympäristöistä tulevien maaseudun kehittäjien näkemyksiä siitä, mitä maaseutujen kehittäminen edellyttää politiikalta, hallinnolta ja yleiseltä keskustelulta. Julkilausumaa hyödynnetään yhteyksissä mm. Euroopan parlamenttiin.
Suomesta tapahtumaan osallistuivat: Esa Aunola (Suomen Kylät ry), Ann-Sofi Backgren (Svenska Byaservice), Antonia Husberg (maa ja metsätalousministeriö), Katja Hänninen (Eduskunnan kylätoimintaverkosto), Petri Rinne (Suomen Kylät ry), Kim Smedslund (Suomen Kylät ry), Anu Suotula (Keskipiste Leader), Maarit Teuri (Leader Ykkösakseli), Sofia Tuisku (Suomen Kylät ry), Heidi Valtari (Turun yliopisto).