Elsi Kataisen työhuonetta Brysselissä koristaa kehystetty valokuva, johon on ikuistettu hänen poikansa omistaman tilan laidunmaa ja siellä täällä käyskentelevät lehmät. Kolmannen kauden meppi istuu työpöytänsä takana ja kuuntelee aamun uutisia tabletilta ennen kuin aloitamme haastattelun.
Pohjois-Savosta kotoisin olevalle europarlamentaarikoille on selvää kuinka suuri vaikutus Euroopan unionin rahoituksella on ollut etenkin Suomen maaseutuun ja sen asukkaisiin. Katainen näkee EU:sta tulevan rahoituksen keskittyvän suurimmaksi osaksi maatalouden rahoitukseen ja aluekehitykseen. Sillä on ollut suuri merkitys suomalaiselle maaseutuelinkeinolle ja -yrittäjyydelle.
Tahto maaseudun tukemiseen
Katainen tiedostaa epävarmuuden pilvet, jotka roikkuvat maatalousrahoituksen yläpuolella nykyisessä maailmantilanteessa. Esimerkiksi joulukuussa nimitetystä maatalouskomissaarista, Christophe Hansenista, on kiinni säilyykö CAP-rahoitus ja sen sisältämät tukitasot entisellään. Katainen kuitenkin uskoo, että Brysselistä löytyy tahtoa maaseudun asioiden tukemiseen, ja että maaseutumaisten alueiden erilaisuudet ja kehittämistarpeet tunnistetaan. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokuntien jäseninä nämä kysymykset ovat keskeisiä Kataisen jokapäiväisessä työssä tällä parlamenttikaudella.
Olosuhteet elämiseen ja yrittämiseen eivät tietenkään ole aivan samanlaiset kaikkialla Euroopan maaseudulla. Esimerkiksi ilmasto, ja sitä myötä kasvukauden pituus, tuovat omat haasteensa suomalaiseen maatalousyrittäjyyteen. Katainen kuitenkin näkee, että suomalaisten viljelijöiden mahdollisuudet muihin eurooppalaisiin viljelijöihin verrattuna ovat yhtälaiset. Katainen korostaa myös Suomen vahvuuksia.
– Meillä on Suomessa omat vahvuutemme. Meidän maatalouden sekä ruuantuotannon kulttuuri ja perinteet ovat hyvin vastuullisia. Esimerkiksi eläinten hyvinvointiin kiinnitetään huomiota. Suomalaiset viljelijät ovat myös Euroopan koulutetuimpia ja meillä pidetään huolta siitä, että tuotteet ovat eettisesti ja hyvälaatuisina tuotettuja. Se on meidän vahvuutemme.
Maaseutu yhdistää yli rajojen
Kun keskustelu kääntyy harvaan asuttuun maaseutuun ja turvallisuuteen, Katainen näkee sekä kansallisella panostuksella että EU-tason rahoituksella olevan olennainen rooli maaseudun, ja etenkin rajaseudun tulevaisuuteen. EU:n tuella ihmiset ja yritykset pystyisivät vastaisuudessakin elämään ja yrittämään rajaseuduilla. Normaalin elämänkulun varmistaminen näillä alueilla, esimerkiksi investoinnin ja saavutettavuusuudistuksien kautta, on Kataisen mukaan käytännöllisin tapa pitää rajaseutu elinvoimaisena ja asuttuna.
Katainen näkee että maaseutu- ja maatalouspolitiikassa EU maat ovat usein yksimielisiä ja tekevät sujuvasti yhteistyötä. Muilla sektoreilla yhteistyö välillä kuitenkin tökkii. Maailman muuttuessa ympärillämme on Kataiselle selvää, että yhteen hiileen puhaltaminen ja luottamuksen rakentaminen on tärkeää eurooppalaiselle yhteistyölle yli aihealueiden ja poliittisten linjojen.
–Jokaisella maaseudun ihmisellä on tärkeä rooli aktiivisesti toimia niissä yhteisöissä, missä maaseudulla toimitaan. Esimerkiksi kylätoiminta on äärimmäisen tärkeä yksikkö maaseudulla. – – Toivottavasti tämä maausko ja usko maaseutuun säilyy meillä kaikilla.
*****
Teksti ja kuvat: Aino Jauhiainen