Tiedote 3.10.2023 Suomen Kylät ry
Historian ensimmäinen maaseudun manifesti julki – maaseutuleirillä käynnistettiin maaseudun uudelleenbrändäys
Kun reiluksi vuorokaudeksi laitetaan yhteen lähes 40 maaseudusta innostunutta kehittäjää, toimijaa, yrittäjää ja kyläläistä, syntyy historian ensimmäinen maaseudun manifesti. Tämä porukka on sisuuntunut puheista, joissa viimeisen sanotaan sammuttavan valot ja verhoja ollaan vetämässä kiinni maaseutukotien ikkunoista. Ei tule tapahtumaan, jos on meistä kiinni, todettiin painokkaasti Virroilla Nuorisokeskus Marttisella vietetyn maaseutuleirin päätteeksi.
Kukaan ei omista maaseudun brändiä, mutta tuulettaa ja ravistella sitä pitäisi ja lähteä jopa rakentamaan kokonaan uudelleen. Tästä ajatuksesta lähti maaseutuleirin idea. Jo aiemmin maaseudun kehittämisen asiantuntija Piritta Syrjälä Aktion Österbotten ry:ltä oli LinkedInissa tuskaillut, miksi maaseutua käsittelevät aiheet eivät siellä juuri näy. Tuskailuun vastasi Töitä Suomesta Oy:n toimitusjohtaja Riikka Koskinen ja pian kahden ihmisen keskustelun tuloksena syntyi kaikille avoin verkossa toteutettava Maaseututreffit-tapahtuma. Muutaman Teamsissa toteutetun tapaamisen jälkeen Syrjälä ja Koskinen lähtivät yhdessä SLF:n erityisasiantuntijan Nora Backlundin sekä Suomen Kylät ry:n maallemuuton asiantuntija Johanna Niilivuon kanssa viemään eteenpäin ideaa maaseutuleiristä.
– Maaseututreffien alkuperäinen tavoite oli tuoda ihmisiä matalalla kynnyksellä yhteen riippumatta siitä, mistä organisaatiosta tai näkökulmasta onkaan kiinnostunut maaseudun kehittämisestä. Halusimme tukea ihmisiä verkostoitumisessa ja luoda yhteistyömahdollisuuksia, Koskinen kertoo ja jatkaa:
– Leiriä suunniteltaessa kirkkaana johtoajatuksena oli tahtotila nostaa maaseutua esiin valtakunnallisesti, monipuolistaa maaseudun kuvaa ilman vastakkainasettelua kaupungin kanssa ja päivittää ajatusta siitä, minkälaisena Suomen maaseutu tunnetaan. Se tiivistyy nyt loistavasti maaseudun manifestissa.
Leirin järjestelyistä vastannut nelikko kokee, että mielikuvat maaseudusta elävät vahvana, joten tarvitaan jotain isompaa muutosta, että niitä saadaan muuttumaan. Maaseutuleirin kaltainen tapahtuma luo mahdollisuuksia rakentaa yhdessä sitä toivottua mielikuvaa ja saada viestiä myös paremmin kuuluviin.
– Maaseutu on niin paljon enemmän kuin se, mitä olemme tottuneet usein mediassa näkemään. Siellä toimii paljon vireitä yhdistyksiä ja kehittämishaluisia yrityksiä ja asuu ihmisiä, jotka uskovat maaseudun elinvoimaisuuteen. Kun käännetään negatiivisia mielikuvia positiiviseksi, lisätään myös mahdollisuuksien näkemistä ja rohkaistaan maalla asumiseen ja yrittämiseen, Syrjälä muistuttaa.
Historian ensimmäisen maaseutuleirin jälkitunnelmissa Koskinen, Syrjälä, Backlund ja Niilivuo ovat vakuuttuneita, että maaseutuleiri saa jatkoa ja tapahtumasta tehdään vuosittainen tilaisuus, jossa ihmiset yli organisaatiorajojen pääsevät pölläyttämään ja ristipölyttämään ajatuksiaan. Leirin järjestäjät kiittelevät myös tapahtuman sparraajana ja manifestin tiivistäjänä toiminutta Aava & Bangin luovaa johtajaa Mikko Kalliolaa, joka loi leirille toivottua maaseutuhurmosta.
– Meillä on kova usko siihen, että maaseutu nähdään jatkossakin hyvinvoinnin lähteenä ja hyvän elämän paikkana, jonka eteen halutaan tehdä töitä, Koskinen päättää koko porukan puolesta.
Maaseudun manifesti
Mitä maaseutu on?
Monelle maaseutu on kärpäsiä, hiihtolatuja, laiduntavia lehmiä. Mökkejä, joihin kaupunkilaiset pakkautuvat juhannuksen viettoon. Osalle se on mielikuva pitkistä etäisyyksistä ja lakkautettavista kyläkouluista, toisille paljaat varpaat aamukasteisella nurmikolla, mummolamuistot ja havumetsän pihkainen tuoksu. Mopopoikia, traktoritanssiaisia ja juoruakkoja.
Kun asiaa katsotaan vähän pintaa syvemmältä, nähdään, että maaseutu ei ole ainoastaan kaupunkilaisten virkistymisalue. Se on Suomen ekologinen ja taloudellinen selkäranka. Se on tässä muuttuvassa maailmassa meidän paras turvatakuu. Maaseutu on ruoka-aitta, vesivaranto ja hiilinielu. Metsissä kasvaa meidän vientitaseemme ja sillä valmistetaan ja pakataan lähes kaikki kotimainen kauppojen hyllyille.
Mummonmökit eivät ole jämähtäneet historiaan, vaan ovat kytkettynä laajakaistaan. Yhä useammat tietotyöläiset tekevät kansainvälistä kauppaa savusaunan seinustalla. Yhä useammat kansainväliset matkailijat haluavat tulla kokemaan neljän vuodenajan luonnonvoimat.
Tämän lisäksi maaseudun henkiset rikkaudet ovat käsittämättömät. Se mitä suomalaiseksi identiteetiksi kutsutaan kuten: luontoyhteys, puhtaus, naapuriapu, rehellisyys ja sisu ovat syntyneet maaseudulla ja totta puhuen ne ovat ominaisuuksia, joita ilman ei kaupungin ulkopuolella edes pärjää. Maaseudulla korjataan, selvitään ja eletään kestävästi. Hädän hetkellä ystäviin voi todella luottaa. Järven ja metsän välissä, Otavan alla, ihmiset punnitaan tekojen mukaan. Siellä sukupuolella, ihonvärillä tai uima-asulla ei ole paljoakaan painoa.
Me olemme nähneet myös hädän. Kaupungistumisen ja keskittämishuuman kiihtyessä maaseutu ei ole saanut sille kuuluvaa arvostusta.
Tämä on kehityssuunta, jota me emme suostu katsomaan sivusta.
Me muistutamme koko kansakuntaa maaseudun tärkeydestä. Herätämme jokaisen suomalaisen metsäläisjuuret talviunilta ja nostamme kylät uuteen kukoistukseen.
Me olemme maaseudun nöyrien ja hiljaisten ääni.
Me teemme maaseudun ihmiset näkyviksi.
Me olemme rohkeasti maalaisia ja tämä tarina on vasta alussa.
Maaseudun Manifesti laadittiin ensimmäisellä Maaseutuleirillä 28.-29.9.2023 Virroilla. Se on tulosta innostuneiden maaseudun puolustajien yhteisestä visiosta ja omistautumisesta maaseudun kehityksen edistämiseen ja yksipuolisen maaseudun mielikuvan muuttamiseen.
Manifesti löytyy osoitteesta www.suomenkylat.fi/manifesti