Tiedote, Suomen Kylät ry
2.11.2022 julkaisuvapaa
Lue paketti tästä:
Kyläkoulujen pelastuspaketti pdf-tiedostona
Puolet Suomen peruskouluista lakkautettu – kyläkoulujen pelastuspaketti kyseenalaistaa koululakkautuksista syntyneet säästöt
Yli puolet Suomen peruskouluista on lakkautettu viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Lakkautukset ovat kohdistuneet erityisesti maaseudun lähikouluverkkoon, joka on supistunut yli 90 prosenttia. Raju keskittäminen on johtanut oppilaiden huomattavaan kuljetustarpeiden lisääntymiseen, päivittäisten koulumatka-aikojen pitenemiseen ja koulutyöskentelyn rauhattomuuden kasvuun. Pelastuspaketin valmistelleessa työryhmässä todettiin, että Suomessa rikotaan lasten yhdenvertaisia sivistyksellisiä perusoikeuksia. Koululakkautuksia on perusteltu ikäluokkien pienenemisellä ja säästösyillä. Samaan aikaan koulukoot ovat kasvaneet selvästi eli ikäluokat eivät ole pienentyneet samassa suhteessa kuin kouluja on lakkautettu. Perusopetuksen kustannuskehitys on ollut nousujohteista ja koko Suomessa perusopetusmenot ovat kasvaneet selvästi eniten verrattuna muihin koulutusasteisiin. Suomen Kylät ry julkaisee nyt pelastuspaketin viimeisten kyläkoulujen puolesta ja haluaa kyseenalaistaa viime vuosikymmenten keskittämisen ja suuruuden ekonomian ihannointia.
Viimeisten kyläkoulujen pelastamiseksi ja kehittämiseksi työryhmän asettanut Suomen Kylät ry julkaisee nyt kuusikohtaisen Kyläkoulujen pelastuspaketin. Siinä vaaditaan vuoden 2023 hallitusohjelmassa linjattavaksi maaseudun lähikoululisästä maaseudun koulujen saavutettavuuden tueksi. Pelastuspaketin laatinut moniammatillinen työryhmä haluaa uhkasakkojen uhalla inhimillistää pitkiksi venyneitä koulumatka-aikoja sekä esittää perusopetuslakia uudistettavaksi vastaamaan vuoden 2023 digitaalista todellisuutta. Pelastuspaketissa nostetaan esille koulujen lakkautuksista huolimatta nousseet perusopetukset kulut ja kyseenalaistetaan elinkelpoisten koulujen lakkautuksista tehdyt konsulttiselvitykset. Työryhmä nostaa esille kyläkoulujen yhdysluokkapedagogiikan, jonka eduista julkisuudessa puhutaan vähän, vaikka se tutkitusti vahvistaa esimerkiksi lasten sosiaalisten taitojen kehittymistä. Pelastuspaketissa korostetaan kyläkoulujen ketteryyttä uusien innovaatioiden kehittämiseen sekä kyläkoulujen merkitystä alueen yhteisöllisyydelle.
Alle 100 oppilaan koulujen määrä on Tilastokeskuksen mukaan vähentynyt vuodesta 2005 vuoteen 2021 noin 1500:sta reiluun viiteensataan. Alle 50 oppilaan koulujen kohdalla lakkautustahti on ollut vielä hurjempaa. Tuhannesta koulusta oli viime vuonna jäljellä enää vajaa 300. Vain noin kolmannes lakkautuksista on perusteltavissa lasten määrän pienemisellä, mikä on johtanut isojen koulujen määrän kasvuun. Toisena perusteena käytetyt säästöt eivät nekään näytä toteutuneen, sillä vuoden 2014 4,6 miljardin kokonaiskustannukset ovat kasvaneet noin 5,2 miljardiin euroon. Suhteellisesti eniten ovat kasvaneet hallinnon, kiinteistöjen ylläpidon sekä oppilashuollon kustannukset. Toistaiseksi yhdessäkään suomalaisessa tutkimuksessa ei ole tilastollisin menetelmin tutkittu, onko lakkautuksilla saatu aikaiseksi säästöjä. Suomen Kylät vaatii kyläkoulujen pelastuspaketissaan selvitettäväksi, ovatko koulujen lakkautukset tuoneet todellisuudessa konsulttien lupaamia säästöjä kuntatalouteen, samalla kun oppilaiden pahoinvointi, oppimistulokset, oppimisympäristöjen viihtyvyys ja koulukuljetusajat ovat heikentyneet.
Pelastuspaketin koonnut työryhmä haluaa lisätä lasten osallisuutta päätöksenteossa ja lapsivaikutusten arvioinnin aitoa huomioimista kouluverkkopäätöksiä tehtäessä.
”Olemme huolissamme, voiko oppimistulosten lasku ja niiden erot enää kasvaa. Haluamme herättää keskustelua siitä, millä tavoin viimeisen 30 vuoden aikana on turvattu maaseutulasten yhdenvertaiset sivistykselliset perusoikeudet, muiden muassa oikeus lähikouluun. Onko kouluverkkoa koskevassa päätöksenteossa toimittu lapsen edun ja oikeuden mukaisesti? Mielestämme ei,” kommentoi Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto. ”On aika siirtyä säästöideologiasta kehittämiseen ja vastakkainasettelusta yhteistyöhön. Tavoitteena ei ole vain ylläpitää nykyistä toimintaa, vaan kehittää maaseutu- ja kyläkoulujen toimintaa ja tilojen käyttöä, lisätä innovatiivisuutta sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia”, Koivisto jatkaa.
Kyläkoulujen pelastuspaketin koonnut työryhmä esittää vuoden 2023 hallitusohjelmassa linjattavaksi maaseudun 10 miljoonan euron lähikoululisän aloittamisesta, millä turvataan lasten sivistyksellisten oikeuksien toteuttaminen.
”Miksi aikuisten hammashoidon jonotusajoista asetetaan sakko kunnalle, mutta samaa käytäntöä ei hyödynnetä, kun kunnat rikkovat lasten oikeutta inhimilliseen koulumatkaan?”, Koivisto kysyy ja viittaa työryhmän vaatimukseen uhkasakosta sekä koulumatka-aikojen maksimirajan asettamiseen EU:n epävirallisen suosituksen mukaisesti alakouluikäisillä 1,5 tuntiin ja yläkouluikäisillä 2,5 tuntiin.
Kyläkoulujen pelastuspaketissa esitetään päiväkoti- ja kouluverkkoa tarkasteltavaksi yli kuntarajojen sekä kuntayhteistyön tiivistämistä. Vastaavia uusia yhteistyön ja verkostoitumisen keinoja haetaan myös Kuntaliiton verkostoperuskoulukokeilulla.
Suomen Kylät ry on maaseutu- osallisuus- ja monipaikkaisuusjärjestö, jonka hallitus päätti asettaa työryhmän laatimaan kyläkoulujen pelastuspaketin. Työryhmän muodosti moniammatillinen joukko kyläkouluosaajia, -tutkijoita ja opetuksen ammattilaisia. Pelastuspaketilla Suomen Kylät tarjoaa kuntapäättäjille ja kansanedustajille tietoa sekä herättelee opetus- ja kulttuuriministeriön ja sen virastojen viranhaltijoita keskustelemaan keskittämisen vaikutuksista kouluverkkoomme.