Vuoden 2025 valtakunnallinen saaristoseminaari järjestettiin Maalahdessa, Pohjanmaalla. Tapahtuman teemana oli ajankohtainen ja laaja-alainen aihe: kokonaisturvallisuus. Seminaari kokosi yhteen saaristoasioiden parissa työskenteleviä ja saaristoalueiden asukkaita eri puolilta Suomea.
Kylät osana kokonaisturvallisuutta
Kylien rooli ja paikallinen yhteisöllinen varautuminen olivat seminaarissa esillä tärkeänä osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Suomen Kylät ry:n Kylävara-hankkeen projektipäällikkö Ritva Pihlaja muistutti, että Suomi on Euroopan maaseutumaisin maa ja harvaan asuttua NATOn itärajaa.
– Tällaisella geopoliittisella sijainnilla ei ole yhdentekevää, millaiset valmiudet paikallisilla yhteisöillä on kohdata erilaisia häiriötilanteita, sanoi Pihlaja.
Samalla Pihlaja kuitenkin korosti, että kylien ja kyläläisten kanssa turvallisuudesta ja varautumisesta puhuminen ei tarkoita vain poikkeusoloihin tai sodan uhkaan varautumista vaan aivan tavallista arjen turvallisuutta.
– Arjen turvallisuus on sitä, että pidämme lähiyhteisöissämme huolta toinen toisistamme, autamme, tarjoamme apua ja tukea sitä tarvitseville myös ilman, että sitä meiltä pyydetään. Ja sitä, miten osaamme vahvistaa itse kukin omalla ja yhteisellä toiminnallamme tärkeää turvallisuuden tunnetta.
Pihlaja viittasi valtioneuvoston rahoittamaan tuoreeseen tutkimukseen, jonka mukaan yhteinen tekeminen, se kaikkein perinteisinkin kylätoiminta juhannustansseista talkoisiin, vahvistaa yhteisöjen kykyä toimia myös häiriö- ja kriisitilanteissa.
Tutkijat puhuvat kahdesta resilienssin muodosta: perusresilienssistä ja akuuttiresilienssistä. Perusresilienssi, ihmisten välinen luottamus ja kyky toimia yhdessä, on perusta akuuttiresilienssille, jota tarvitaan silloin, kun jotain poikkeuksellista tapahtuu. Perusresilienssi syntyy jo siitä, että tiedämme ja tunnemme toisemme.
Tutkijat korostavat, että paikallinen kansalaistoiminta täydentää viranomaisvetoista ”kovaa” turvallisuutta. Hyvä esimerkki tästä on rajavartiolaitoksen ja rajakylien asukkaiden yhteistyö: pienistäkin poikkeamista kylänraitilla toivotaan ilmoitettavan viranomaisille.
Lue Ritva Pihlajan puheenvuoro kokonaisuudessaan täältä.
Esityksen diat löytyvät tätä.
Kovaa puhetta niin sanotusta kovasta turvallisuudesta
Saaristoseminaarin alkuosan puheenvuoroissa keskityttiin niin sanottuun kovaan turvallisuuteen. Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta hiljattain eläkkeelle siirtynyt everstiluutnantti evp Joakim Paasikivi käsitteli maailmanpoliittista tilannetta, joka muuttuu nopeasti ja arvaamattomasti.
Suomen ja Ruotsin geopoliittinen sijainti sekä Itämeren merkitys tärkeänä merireittinä korostavat tarvetta tarkastella asioita myös globaalista näkökulmasta. Paasikivi korosti, että vaikka hän puheenvuorossaan keskittyikin sotilaallisiin näkökulmiin, varautuminen on koko yhteiskunnan asia.
Länsi-Suomen merivartioston komentaja Marko Tuominen ja Vaasan rannikkojääkäripataljoonan komentaja Simon Källman jatkoivat puheenvuoroissaan ns. kovan turvallisuuden teemoista. Tuominen ja Källmän kertoivat, miten viranomaiset varautuvat ja harjoittelevat merellisillä rajoilla. Maanpuolustuksen ja rajaturvallisuuden lisäksi puhuttiin rajavartiolaitoksen ja pelastuslaitoksen työnjaosta ympäristövahinkojen torjunnassa.
Palvelutarpeet kasvavat kesäisin
TK-Evalin erikoistutkija Tommi Ålander esitteli tutkimusta, jossa selvitetään kausiasukkaiden kustannusvaikutuksia saaristoisilla hyvinvointialueilla. Suurimmat kustannusvaikutukset kohdistuvat Etelä-Savoon, jossa myös saaristoisten alueiden kausiasukkaiden määrä on kaikkein suurin, yli 45 000 asukasta.
Kommenttipuheenvuoron esittivät sektorijohtaja Pia-Maria Sjöström Pohjanmaan hyvinvointialueelta ja riskienhallintapäällikkö Jani Jämsä Etelä-Savon hyvinvointialueelta. Jämsä korosti, että erityisesti kesäaikaan sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen palvelutarpeet ja kustannukset kasvavat merkittävästi.
Etelä-Savon hyvinvointialue suunnittelee yhdessä Järvi-Suomen Kylät ry:n, Etelä-Savon kuntien ja Savonlinnan Saaristolaisyhdistyksen kanssa laajaa hanketta kylien varautumisen ja turvallisuuden kehittämiseksi.
Johtava asiantuntija Marianne Selkäinaho kertoi seminaaripäivän päätteeksi Euroopan unionin maaseuturahastosta rahoitetuista turvallisuuteen liittyvistä hankkeista.
Seuraava saaristoseminaari sisävesien äärellä
Tässä artikkelissa keskityttiin kaksipäiväisen saaristoseminaarin ensimmäisen päivän ohjelmaan. Saaristoseminaari järjestettiin tänä vuonna Åminnessa Vaasan eteläpuolella, kauniissa Merenkurkun rantamaisemissa. Seminaarin teema oli houkutellut paikalle poikkeuksellisen paljon osallistujia niin meren kuin sisävesienkin äärestä. Vuoden 2026 saaristoseminaari järjestetään Savonlinnassa, Punkaharjun Lustossa.
Lisätietoa Suomen saaristoalueiden tilannekuvasta 2024 löydät saaristoasiain neuvottelukunnan tilaamasta raportista.