Ajankohtaista

Kyläkin voi olla ilmastotoimija

Blogi

Kansalaisjärjestöt ovat perinteisesti olleet suomalaisessa yhteiskunnassa merkittäviä vaikuttajia, joiden toiminnan merkitys korostuu vaikeina aikoina. Monet hyvinvointivaltiomme toiminnot tai toimintatavat ovat syntyneet yhdistyksissä ja järjestöissä.

Ympäristönsuojelun historiassa kansalaistoiminnalla on ollut merkittävä rooli. Miksei siis ilmastotoimissakin?

Kansalaistoiminta, yhdistykset ja kylät tarjoavat mainion alustan kestävyyttä edistäville toimille ja kokeiluille. Yhdistysten niukka talous on yleensä pakottanut ne arkinuukailijoiksi eli miettimään tarkasti säästämisen paikkoja sekä tavaroiden ja tilojen yhteiskäyttöä, hienommin sanottuna jakamistaloutta.

Maaseudun elämäntapaan on myös perinteisesti kuulunut luonnon ja lähiympäristön kunnioittaminen, hitaampi elämäntapa sekä yhteisöllisyyden ja perinteiden vaaliminen. Tässä ei tosin pidä sortua yliromantisointiin.

Kokemusta ilmastokestävästä toiminnasta on siis kertynyt jo melkoisesti, mutta sitä ei ole osattu sanoittaa ajan termistöllä. Vanhojen koulujen uusiokäyttäminen kylätaloina, luontoreittien tekeminen, lähiruokatilaisuudet, kyläkirppikset, lähiliikunnan ja -matkailun edistäminen, linnunpönttötalkoot ja kukkapellot ovat kaikki esimerkkejä ilmastokestävästä toiminnasta, mutta aivan liian harvoin toimijat itsekään mieltävät itseään ilmastotoimijoiksi.

Yhdistyksellä voi olla myös merkittävä rooli uusien ajatusten välittäjänä, edunvalvojana tai keskustelun käynnistäjänä. Jatkossa korostunee yhteisöllinen tulevaisuustyö.

Yhdessä mietitty tulevaisuuskuva auttaa varautumaan sää- ja ilmastoriskien aiheuttamiin vaikutuksiin. Varautumisen ja sopeutumisen päätavoitteena on vähentää kielteisille vaikutuksille altistumista ja haavoittuvuutta, mutta samalla esille voi nousta mahdollisuuksia hyötyä muutoksesta eri keinoin. Kenties kylän yhteisöllinen tila voisi toimia kestävän kehityksen ja ilmastotyön mallitilana?

Monella kylätalolla vähintään pohditaan siirtymistä uusiutuviin energialähteisiin ylläpitokulujen alentamiseksi. Talon käyttöastetta voidaan nostaa majoitustoiminnalla – ja yhtä lailla sinne pystytään keskittämään kylän turvallisuusvälineistöä. Ehkä yhteinen maakellari äärimmäiseen varautumiseen?

Voipa talo toimia erilaisten toimitusten logistisena keskuksena tai vaikkapa yhteisomisteisten tavaroiden välityspaikkanakin. Lähiliikuntaan ja -matkailuun kannustaminen ja välineiden vuokraus toimivat oivasti myös varainhankintana. Avustukset ja tuet ovat kumminkin vahvasti alamäessä.

Ilmastoteot voivat olla myös sopiva väylä ohjata ilmastotietoista nuorta väkeä mukaan yhdistystoimintaan, ilmastoahdistuksesta konkreettiseen tekemiseen. Yhdistysten perusideana on yleensä tehdä jotain, jolla on merkitystä.

Ilmastoviisaalle toiminnalle ja ennen kaikkea konkreettisille teoille on siis tilausta. Kylillä ja yhdistyksissä on hyvä mahdollisuus omalta osaltaan toimia ilmastotyön edelläkävijöinä, saada sitä kautta uutta virtaa ja positiivista julkisuutta. Aktiivisuus on vetovoimatekijä myös uusien yhteistyötahojen ja rahoittajien näkökulmasta.

Yhdessä tekeminen on yhdessä vaikuttamista – myös ilmastoasioissa.

Tauno Linkoranta
Kyläasiamies
Varsinais-Suomen Kylät ry

Kuva: Santtion kylätalo toimi vuoden 2018 metsäpaloissa Pyhärannassa huolto-, muonitus- ja infopisteenä. Santtion metsäpalo oli yksi Suomen suurimmista.