Blogi I Juhani Nenonen
Syksyn mittaan on meille kaikille selvinnyt, että kansantalouden haasteena on työllisyysasteen nostaminen nykyiseltä tasolta. Palkkatuki on usein mainittu lääkkeeksi työllisyystavoitteen saavuttamiseksi – ainakin yrityksissä. Budjettiriihen alla nostettiin esiin palkkatukivarojen lisääminen myös järjestöille. Vasta-argumentiksi heitetään epäily palkkatuen tehokkuudesta. Miten Suomen Kylät ry:n Työtä kaikille -hankkeessa on koettu ja nähty – onko palkkatuella merkitystä?
Kyläavustajalta nykyajan naapuriapua
Työtä kylässä -hankkeen ideana on tarjota palkkatukeen oikeutetulle työttömille töitä kyläyhdistyksessä kyläavustajana. Uudenmaan TE-toimiston rahoittama työllisyyshanke tuo työtä avustajalle ja hyötyjä kylälle. Kyläavustaja tarjoaa kyläläisille apua arjen askareisiin, kuten koti- ja pihatöihin. Avustajalta voi tilata apua kotitaloustyöhön talonhoitoon, lumitöihin, asiointiin, ja vaikka puiden pilkkomiseen. Kyläavustaja tekee siis kyläläisten arkea helpottavaa jokamiestason työtä. Kyläavustaja ei kuitenkaan tee luvanvaraisia töitä eikä kilpaile yksityisen yritystoiminnan kanssa. Kyläavustaja on tavoitettavissa kylätalolta ja hänellä on aikaa keskustella asiakkaiden kanssa.
Suomessa vaikuttaa sitkeän pitkäaikaistyöttömyyden ohella toinenkin trendi, väestö vanhenee. On myös selvää, ettei vanhenevaa väestöä voida laajemmalti sijoittaa laitoshoitoon, vaan oikea vastaus löytyy kotona-asumisesta. Kotihoidon tuki on kuitenkin pahasti ruuhkautunut, niin että työntekijät ja asiakkaat kärsivät minuuttiaikatauluista. Kyläavustajatoiminnalla olisi tarjolla positiivinen vastaus näihin haasteisiin.
Hallinnon ongelmana on siiloutuminen tiukkaan sektorijakoon, joka tunnistaa vain oman sektorinsa tulokset. Kun työllisyyspoliittinen hanke saa tukea työvoimahallinnolta, niin kyläavustajatoiminnan suorituspisteet lasketaan vain työllisyyden alalta, vaikka kuitenkin sama hanke tuottaa selviä sosiaalisia hyötyjä kyläläisille. Milloin päästäisiin hallinnonrajat ylittävään hankkeeseen, jossa samalla hankkeella saataisiin tuottaa sekä sosiaalista että työllisyyspoliittista hyvää?
Kyläyhdistyksen sosiaalinen pääoma työllistämisen tukena
Palkkatukityöllistämisen vastaväitteenä on kuultu, että onko vuoden kestävästä työrupeamasta todellista hyötyä kyläavustajan kannalta. Tuoko valtion tukipanostus todellista kohennusta työllisyyteen?
Tähän mennessä työvoimahallinnon resurssien leikkaamisen yhteydessä myös TE-toimistojen palvelupisteiden määrää on leikattu. Voi kysyä kuinka kansalaisten tasa-arvoiset mahdollisuudet työvoimapalveluihin nykyään toteutuvat alueellisesti. Pitäisikö maaseudulla sekä pienillä paikkakunnilla palveluiden saatavuus turvata. Laaja-alaisena kansalaisjärjestönä kylätoiminta voisi työllisyyspoliittisilla hankkeilla tukea asiakkaiden palvelutarjontaa koko maan alueella.
Suomen Kylät ry:llä on vastaväitteistä huolimatta hyviä kokemuksia työllisyyspoliittisesta hanketoiminnasta. Uudellamaalla Työtä kaikille -hankkeessa mm. Rajamäen kyläyhdistyksessä lähes kaikki palkkatuella palkatut kyläavustajat ovat työllistyneet avoimille työmarkkinoille tai löytäneet itselleen opiskelupaikan. Rajamäellä kyläavustajan työpaikat ovat onnistuneet toimimaan ponnahduslautana avoimille työmarkkinoille. Kyläyhdistys puolestaan on toiminut julkisen sektorin kumppanina työllisyyspalveluiden järjestämisessä.
Työtä kaikille -hankkeessa on pystytty hankkeen työvalmennuksen ja kyläyhdistyksen tuen avulla lisäämään kyläavustajien työelämävalmiuksia ja kannustettu avustajia siirtymään työelämään. Kyläyhdistyksissä on edelleen monipuolista ja sosiaalisesti palkitsevaa työtä niin paljon, kuin tekijöitä riittää. Kansalaisjärjestöjen palkkatuki on oikein käytettynä hieno mahdollisuus, josta hyötyvät sekä työllistyvät kyläavustajat että yhdistykset ja lopulta koko yhteisö.
Juhani Nenonen
Työtä kaikille – Jobb för alla -hankkeen projektipäällikkö