SILMU-kylien Vuoden maakuntakylä -valinta on tänä vuonna Kerkkoo. Porvoonjokilaaksossa, noin kymmenen kilometrin päässä Porvoosta sijaitseva kylä vakuutti valintaraadin suunnitelmallisella kehittämistyöllään kylän asukkaiden hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Kerkkoossa on laadittu kyläläisten toimesta kaksi kyläsuunnitelmaa. Ensimmäinen, vuonna 2004 julkistettu suunnitelma painottui kylän historian tallentamiseen ja nykyisen ympäristön parantamiseen. Vuonna 2011 julkaistun jälkimmäisen suunnitelman painopiste oli kylän palveluiden kehittämisessä. Työn alla on nyt kolmas suunnitelma, jonka pääteemaksi on kaavailtu kaikenikäisten kyläläisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin parantamista. Kyläsuunnitelmatoiminta hitsaa kyläläisiä yhteen ja kannustaa omatoimisuuteen, toimeen tarttumiseen ja vastuunkantoon oman ympäristön kehittämisestä.
Arvokasta historiaa vaalitaan
Kerkkoossa riittää mielenkiintoista historiaa. Alueella on asuttu jo kivikaudella, mistä kertovat lukuisat muinaislöydöt eri puolilta kylää. Alueella on tehty kaivauksia, joista on löydetty runsaasti muun muassa kiviesineitä ja saviastianpaloja. Pidetään varmana, että Kerkkoon kylän alueella on vielä lisääkin löytymättömiä muinaisjäännöksiä. Tämän vuoksi ensimmäisessä kyläsuunnitelmassa neuvotaankin, miten mahdolliset löytöpaikat voi tunnistaa, ja miten tulee toimia, jos löytö osuu omalle kohdalle.
Kerkkoon historia kivikaudesta nykyaikaan on koottu yksien kansien väliin kotiseutukirjaan Mäellä ja joella – Elämää Kerkkoon kylässä (2009). Kirja oli Kerkkoon kyläyhdistyksen suurprojekti, joka pantiin alulle ensimmäisen kyläsuunnitelman myötä. Kirja on suunniteltu ennen kaikkea lapsia ajatellen, ja se onkin käytössä Kerkkoon kyläkoulussa. Siinä esitellään kattavasti Suomen ja maailman historiaa paikallisväriä painottaen: mukana on myös kerkkoolaisten kertomuksia siitä, millaista elämää he ovat kylässä eläneet. Kirja löytyy pdf-versiona Kerkkoon kylän nettisivuilta.
Kerkkoo on tunnettu myös urheiluvälineteollisuudestaan. Kerkkoosta on lähtöisin muun muassa urheilumerkki Karhu, joka sai alkunsa vuonna 1901 perustetusta suksitehtaasta. Ennen suksiteollisuuden kehittymistä Kerkkoossa tuotettiinkin neljännes suomalaisista puusuksista, ja suksia ja muita urheiluvälineitä valmistavia tehtaita oli kylässä parhaimmillaan jopa kolme. Enää Kerkkoossa ei valmisteta suksia, mutta suksitehtaiden perintönä on jäänyt elämään sanonta ”laittaa kerkkoolainen oven väliin”, jossa viitataan oven alle laitettavaan kiilaan. Sellaisia kun syntyi sopivasti ylijäämänä suksien valmistuksessa.
Palveluita kyläläisten voimin
Kerkkooseen perustettiin vuonna 2012 palveluosuuskunta, joka on kyläläisten omistuksessa. Osuuskunnan tarkoituksena on kehittää ja tuottaa palveluita Kerkkooseen ja sen lähialueille. Osuuskunnan perustamisen taustalla on uusin kyläsuunnitelma ja siellä esille noussut palvelujen kehittämisen tarve.
Osuuskunnan suurin aikaansaannos ja kyläläisten ylpeys on Kioski & Kahvila Pumppaamo. Kioskissa myydään laajasti erilaisia elintarvikkeita, ja mukana on useiden lähituottajien tuotteita. Kahvilassa tarjoillaan lähileipomoiden tekemiä leivonnaisia. Paikan päältä voi lisäksi vuokrata kanootteja tai lainata pihapelejä ja liikennevälineitä läheisessä liikennepuistossa käytettäväksi. Pumppaamossa toimii myös Postin noutopiste.
Pumppaamo työllistää kaksi vakituista työntekijää, ja osuuskunta palkkaa sinne myös kesätyöntekijöitä. Pumppaamon yhteydessä sijaitsee myös työhuone, jota palveluosuuskunta vuokraa ulkopuolisten pienyrittäjien käyttöön. Tällä hetkellä työhuoneella työskentelee osa-aikaisesti parturi-kampaaja. Kahvilan pöytä- ja ikkunatilaa tarjotaan maksutta harrastelijataitelijoiden näyttelytilaksi.
Pumppaamon läheisyydessä sijaitsevat perhepelikenttä, liikennepuisto, kanoottilaituri ja matonpesupaikka ovat kaikki syntyneet kyläläisten oman aktiivisuuden seurauksena. Kyläläiset ovat myös puolustaneet kyläkoulun säilymistä Kerkkoossa, ja sen ansiosta kylään rakennetaankin uusi koulurakennus vuonna 2019. Kyläläisten aktiivisuuden ja me-hengen vahvistaminen koetaan Kerkkoossa niin tärkeänä, että siitä on maininta kyläsuunnitelmassakin. Eikä suotta, sillä myös Vuoden maakuntakylä -kilpailussa painotettiin erityisesti kyläläisten omaa osuutta alueensa kehittämiseen.
Me-hengen ja aktiivisen talkoomeiningin lisäksi kerkkoolaiset pitävät kylänsä vahvuuksina muun muassa kaunista ja kulttuurisesti arvokasta jokilaaksomaisemaa, ympäristön turvallisuutta ja monipuolisia urheilu- ja liikuntamahdollisuuksia. Kylä on saanut tunnustusta ulkopuoleltakin, sillä se on on valittu Itä-Uudellamaalla vuoden maakuntakyläksi kahdesti aikaisemminkin, vuosina 2005 ja 2012. Se on mukana myös valtakunnallisessa Vuoden kylä -kilpailussa. Kerkkoo on ollut houkutteleva asuinpaikka jo kivikaudesta asti, ja on sitä edelleen kaikenikäisille ihmisille.