Blogi – Olli Lehtonen
Julkisten rahavirtojen kohdentuminen maaseutu- ja kaupunkialueille -hankkeen päätavoitteena on muodostaa kokonaisarvio valtion julkisten rahavirtojen kohdentumisesta maaseutukuntiin ja kaupunkeihin. Hankkeen tarkoituksena on ymmärtää uudella tavalla valtion rahankäyttöä ja siten myös valtion roolia kunnissa. Kartoituksessa julkiset rahavirrat jaettiin 5 osa-alueeseen: kuntien valtionosuudet, alueperustaiset ja tietointensiiviset tukirahastot, sosiaaliset etuudet ja valtionhallinnon läsnäolo. Aineistoa kerättiin useista erilaisista tietokannoista ja rekistereistä, ja lopuksi näistä laskettiin yhteen arvio kuntiin kohdentuvasta valtion julkisista rahavirroista. Hankkeessa tehty kartoitus kattaa noin 70 prosenttia valtion rahankäytöstä.
Keskeiset opit valtion julkisista rahavirroista voidaan tiivistää maaseutualueiden näkökulmasta neljään päähavaintoon. Ensinnäkin aineisto paljastaa julkisten rahavirtojen koostumuksen erilaisuuden kunnissa ja kuntaluokissa. Kaikissa maaseudun kuntaluokissa julkisessa rahavirrassa painottuvat kuntien valtionosuudet ja sosiaalietuudet. Nämä kattavat harvaan asutun maaseudun kunnissa 71 prosenttia, ydinmaaseudun kunnissa 64 prosenttia ja kaupunkien läheisellä maaseudun kunnissa 66 prosenttia valtion julkisesta rahoituksesta. Vastaavasti kaupunkien julkisessa rahavirrassa edellä mainittujen valtion menojen osuus on 46 prosenttia, joka on merkittävästi pienempi kuin maaseutualueilla. Ero johtuu siitä, että kaupunkeihin kohdentuu paljon valtionhallinnon läsnäoloon ja tietointensiivisiin rahavirtoihin kuuluvaa rahoitusta, jotka ovat vähäisiä maaseutukunnissa. Näin erot julkisessa rahoituksessa korostavat myös valtion erilaista roolia kuntaluokissa.
Toisena havaintona tutkimuksesta voidaan nostaa esille se, että monet rahoitukset sisältävät alueellisia vaikutuksia, vaikka ne lähtökohdiltaan olisivat alueneutraaleja. Siten esimerkiksi sosiaalietuuksiin tehdyt leikkaukset muuttuvat alueellisiksi kohdentuessaan kuntiin edunsaajien mukaisesti. Kartoitus lisää näin ymmärrystä erilaisten politiikkatoimien alueellisista vaikutuksista ja auttaa arvioimaan, miten esimerkiksi jokin politiikkamuutos vaikuttaa kuntiin. Aineistosta voidaan arvioida, että esimerkiksi leikkaukset CAP-rahoituksessa kohdentuvat suhteellisesti yli kaksi kertaa suurempina maaseutukuntiin kuin kaupunkeihin. Vastaavasti hallitusohjelmassa tavoitellun tutkimus- ja kehittämistoiminnan merkittävän kasvattamisen hyödyt keskittyisivät käytännössä vain suurimpiin kaupunkeihin ja työssäkäynnin välityksellä myös niiden lähikuntiin.
Kolmantena huomiona tutkimuksesta voidaan nostaa julkisen rahoituksen kokonaisuuden hahmottaminen alueellisena ilmiönä. Poliittisten päätöstentekijöiden suurena haasteena on nähdä valtion käyttämän julkisen rahoituksen kokonaisuutta, sen eri osien suuruuksia ja suhteita keskenään alueellisesti. Tuotettu tieto laajentaa tietämystä valtion roolista erilaisilla maaseutualueilla. Tämä tieto voi esimerkiksi vähentää rahoitukseen liittyviä kiistoja. Polemiikki maaseudun kehittämisrahojen jakamisen ympärillä voi hiljetä, kun huomataan, että ne alueet, jotka saavat vain vähän maaseudun kehittämisrahoitusta, saavat runsaasti muuta julkista rahoitusta.
Neljäs tärkeä havainto aineistosta liittyy yksittäisiin julkisiin rahavirtoihin ja erityisesti tietointensiivisen rahoituksen puuttumiseen maaseudulta. Kun valtaosa talouskasvusta perustuu innovaatioihin ja korkeaan osaamiseen, on vaarana, että maaseutu jää paitsioon talousrakenteen uudistumisesta, mutta myös modernin yhteiskunnan rakentamisesta (ml. digitalisaatio ja tekoälysovellusten hyödyntäminen). Tämä havainto nostaa esille tärkeitä ikiaikaisia kysymyksiä kaupunkien ja maaseutukuntien vuorovaikutuksesta ja erityisesti siitä, miten maaseutu kytkeytyy tietointensiivisiin rahoituksiin.
Tehty aineistokartoitus ja suuret erot julkisen rahoituksen koostumuksessa kuntien ja kuntaluokkien välillä nostavat luonnollisesti esille monia jatkokysymyksiä julkisten menojen vaikutuksista kuntien kehitykseen ja elinvoimaan. Näitä kysymyksiä pohdimme hankkeessa enemmän seuraavissa työpaketeissa, joiden tulokset valmistuvat ensi vuonna.
Olli Lehtonen
Apulaisprofessori, Historia- ja maantieteiden laitos, UEF
Linkki hankkeen nettisivuille: https://uefconnect.uef.fi/tutkimusryhma/julkisten-rahavirtojen-kohdentuminen-maaseutu-ja-kaupunkialueille-ravit/