MaalleKo -verkostohanke
Hankkeen kesto: 1.7.2024-31.12.2027 (rahoitus haetaan vuosittain)
Hankkeen toteuttajat: Kajaanin ammattikorkeakoulu (koordinaattori), Itä-Suomen yliopisto, Suomen Kylät ry ja Vaasan yliopisto
Hankkeen rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö
MaalleKo -verkostohanke: Maaseudun asuttavuus, asuminen ja kotoutuminen maaseudulla
Maaseutupolitiikan MaalleKo -verkoston toiminta keskittyy maaseudulla asumisen ja maallemuuton erityiskysymyksiin. Näitä ovat toimivat palvelut (erityisesti sote, kouluverkko, infra ja liikenne), turvallisuus, osallisuus ja kansalaistoiminta, mahdollisuudet ja kannustimet maaseudulla asumiseen sekä veto- ja pitovoiman kysymykset. Läpileikkaavana teemana on maaseutuvaikutusten arviointi (MVA) osallistavana menetelmänä.
Verkostossa tunnistetaan paikkaperusteisuus ja -sensitiivisyys, älykkään sopeutumisen avaimet ja kehittämistarpeet erilaisilla maaseutualueilla. Verkosto tukee hallitusohjelman kirjausta mahdollisuuksista luoda kannustimia maaseudulle ja saaristoon muuttamisen edistämiseksi. Verkosto toteuttaa maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa 2021–2027 sekä toimii osana maaseutupolitiikan neuvostoa (MANE) toteuttaen neuvostolle asetettuja tehtäviä. Verkostohankkeen toiminta keskittyy erityisesti maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2021–2027 lukuihin 3.4 Sujuvan arjen varmistaminen ja 3.5 Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen maaseudulla. Verkostotyöhön osallistetaan laajasti eri sidosryhmiä kuten ministeriöitä, hyvinvointialueita, maakuntaliittoja, kuntia, kansalaisjärjestöjä, kyliä ja paikallisia yhdistyksiä. Yhteistyötahoja ovat myös puolueet ja kansanedustajat, tutkimuslaitokset sekä verkoston teemoja käsittelevät tutkimus- ja kehittämishankkeet.
Verkostohanke kokoaa työnsä tueksi asiantuntijaryhmän sekä muodostaa tarvittaessa teemakohtaisia työryhmiä toteuttamaan ja tukemaan verkostolle asetettuja tavoitteita. Verkosto tuo yhteen eri toimijoita ja edistää toimijoiden välistä tiedonvaihtoa ja dialogia. Vaikuttamistyötä ja tiedonvaihtoa käydään eri kanavia hyödyntäen (verkostotyö, media, somenostot ja -kampanjat, lehdet, seminaarit/webinaarit, kannanotot, lausunnot, policy briefit). Esille nostetaan hyviä esimerkkejä ja ratkaisumalleja.