Kolumni I Tauno Linkoranta
Rakennusten käyttötarpeet eivät aina osu yhteen niiden elinkaaren kanssa. Elinkeinoelämän muutosten sekä kuntaliitosten ja seurakuntaliitosten seurauksena
maassamme on sadoittain uutta käyttöä kaipaavia tiloja. Samoin hiljeneviä kyläkouluja
tulee koko ajan lisää.
Moni kyläkoulu on päätynyt muodollisella summalla paikalliselle kyläyhdistykselle, mutta uusi omistaja on usein joutunut toteamaan, että käyttökustannukset ovat se todellinen ongelma. Talo saattaa olla monenlaista kunnostusta vailla, ja sähkö- tai öljylämmityslasku
voi helposti olla reilut 10 000 euroa vuodessa.
Aivan liian usein uusia käyttötapoja etsitään kovin pienen joukon voimin, kun olennaista olisi jo alkuvaiheessa koota avoimesti ja kattavasti toimijoita, joiden toiminnalle tyhjentyvällä kiinteistöllä olisi lisäarvoa. Tarvitaan kumppanuuksia ja jakamistaloutta –
ja toisaalta paikkaa myös matalan kynnyksen toiminnalle, joka ei ole sidottu yhdistysjäsenyyksiin.
Olemassa olevan rakennuskannan uusiokäyttö on käytännön ilmastotyötä parhaasta päästä. Se on resurssiviisautta ja monessa tapauksessa myös kulttuuriympäristön kannalta
arvokasta työtä. Rakennukset ja rakentaminen muodostavat ympäristöministeriön laskelmien mukaan noin 40 % kasvihuonepäästöistä.
Jospa entinen kyläkoulu toimisikin kylän kokeilukulttuurin keskuksena?
Entäpä jos herätettäisiin kylätalojen kautta henkiin vanha mallitila-ajatus? Aikoinaan kartanot välittivät ympäröivälle maaseudulle tuulahduksia tulevasta; uusia kasveja ja viljelymenetelmiä ja muitakin uusia tapoja toimia.
Jospa entinen kyläkoulu toimisikin kylän kokeilukulttuurin keskuksena? Paikkana, jossa Leader-rahoitusta hyödyntäen kokeillaan yhdessä vaikkapa vaihtoehtoisia energiantuottomuotoja; aurinkopaneeleja, maalämpöä, haketta, tuulivoimaa… Piha-alueella testattaisiin uusia kompostointimalleja ja biohiiletystä. Ja hyväksi havaitut mallit leviävät sitten ympäristöönkin.
Kiinteistöjen ja yhteisöjen säilymisen elinehto on sopeutuminen muutokseen. Vanhat kyläkoulut kylätaloina muodostavat maaseudulla huomionarvoisen kiinteistömassan, jonka potentiaalisi tulisi hyödyntää entistäkin paremmin erilaisilla kokeiluilla ja kumppanuuksilla.
Haluatko päästä kuulemaan lisää maaseudun tyhjentyneiden rakennusten uusiokäytöstä? Elokuussa järjestettävässä Lokaali-tapahtumassa perehdytään kyläkoulujen uusiin ratkaisuihin. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan paikalliskehittäjien valtakunnalliseen tapaamiseen!
Tauno Linkoranta
Varsinais-Suomen Kylät ry, kyläasiamies
Kirjoitus on julkaistu alunperin Lokaali-lehdessä.