Valtiovarainministeriön 8. elokuuta julkaisema budjettiesitys tuo kylätoiminnalle ja maaseudun kehittämiselle synkkiä pilviä.
Suomen Kylät ry:n toiminnan kokonaisrahoitus on vuonna 2025 ollut 1,3 milj. euroa, valtiovarainministeriön esitys vuodelle 2026 on 1,01 milj. euroa. Nyt kylätoiminnan rahoitusta ollaan leikkaamassa 22 %. Valtiovarainministeriön esityksen johdosta kylätoiminnalle ja maaseudulle korvaamaton rahoitus on pienenemässä 290 000 euroa. Tämä summa on pois kylien elinvoimasta, yhteisöjen toiminnasta ja arjen palveluista koko maassa.
Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja Arto Pirttilahden mukaan kylätoiminnan merkitys on tunnustettu yli puoluerajojen.
– Nyt ollaan leikkaamassa rahoitusta, jonka avulla on jo ennestään tehty korvaamatonta työtä pienin resurssein ympäri maata. Tilannetta pahentaa maaseudun kehittämisrahoituksen epävarmuus EU:n tulevassa rahoituskehyksessä sekä mittavat kuntien valtionosuuksien leikkaukset.
Pirttilahti huomauttaakin, että leikkausten vaikutukset näkyvät suoraan ihmisten arjessa kylissä ja maaseudulla.
Kylätoiminnalla on massiivinen merkitys arjen toimivuudelle
Kylätoiminnalla rakennetaan elämisen, asumisen ja yrittämisen edellytyksiä kaikkialla Suomessa. Se on yhteisölähtöistä työtä, jolla on suuri merkitys niin arjen toimivuudelle kuin alueiden uudistumiselle. Vuonna 2024 kylätoiminnassa tehtiin vapaaehtoistyötä 105 miljoonan euron edestä. Paikallisyhteisöillä on keskeinen rooli myös yhteiskunnan kriisinkestävyydessä ja turvallisuudessa.
Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Suvi Louhelainen on Pirttilahden kanssa samoilla linjoilla.
– Kyläläisten vapaaehtoinen ja monipuolinen työpanos pitää kylien palveluja ja toimintoja käynnissä. Ilman sitä moni asia jäisi yksinkertaisesti tekemättä ja maaseutu olisi todella hiljainen.
Louhelainen korostaa, että kylätoiminnan ytimessä on aina ollut oman kotikylän elinvoiman vaaliminen ja jatkuvuuden turvaaminen.
Elävät kylät ovat perusta palveluille ja arjen sujuvuudelle maaseudulla. Jotta kylät pysyvät elinvoimaisina ja houkuttelevina myös nuorille, tarvitaan jatkuvaa maakunnallista ja valtakunnallista tukea.
Kylätoiminta ei ole itsestäänselvyys
– Kylätoiminta mahdollistaa asukkaiden osallistumisen oman elinympäristönsä kehittämiseen ja ylläpitää aktiivista kansalaisuutta koko Suomen hyväksi, eikä sitä tule pitää itsestäänselvyytenä, Louhelainen painottaa.
Kylätoiminta tuo yhteen ihmisiä eri ikä- ja ammattiryhmistä, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja luo paikallisia ratkaisuja ja palveluja. Toiminta näkyy esimerkiksi kyläturvallisuuden parantamisena, yhteisöllisten tilojen ylläpitona, tapahtumien järjestämisenä ja ympäristönhoitona, palvellen niin paikallisia kuin vapaa-ajan asukkaitakin.
Kylätoiminnan rahoitus jakautuu valtakunnalliselle kattojärjestölle, Suomen Kylät ry:lle, ja 19 maakunnalliselle kyläyhdistykselle, jotka tukevat ja neuvovat paikallisyhdistyksiä parantamaan kylien elinvoimaa ja asumisen edellytyksiä.
Lisätiedot:
Suomen Kylät ry
Arto Pirttilahti
puheenjohtaja
0500 114 434
arto.pirttilahti@suomenkylat.fi
Suvi Louhelainen
toiminnanjohtaja
050 574 5920
suvi.louhelainen@suomenkylat.fi