Kuntataloudessa ovat viimeisinä vuosina puhaltaneet suorastaan myrskytuulet. Hyvinvointialueiden luominen toi mukanaan haasteita kuntien talouteen. Yhä useampi kunta onkin sopeuttamistoimien edessä ja säästöt ovat monesti rakenteellisia.
Mistä kunnissa leikataan? Nyt kun hyvinvointialueet ottivat kuntien tehtävistä sosiaali- ja terveydenhuollon, on isoimpana kokonaisuutena kuntasektorilla sivistyspalvelut ja muut elinvoimatekijät. Valitettavan usein katseet sopeuttamistoimien osalta kääntyvät kyliin; Voidaanko kunnassa supistaa perusopetuksen palveluverkkoa? Omistaako kunta kylätaloja? Onko kunnan pakko huolehtia hiihtoladuista kylillä? Olisiko yksityistieavustuksissa leikkausvaraa? Nämä ovat niitä kysymyksiä, joihin päättäjät kunnissa joutuvat etsimään ratkaisuja säästötoimien vuoksi.
Entäpä jos näiden sijaan mietittäisiin, mitä kunnat ja kyläläiset voivat tehdä yhdessä? Tarvitaan kylillekin elinvoimaa ja mitä elinvoimaisempia kyliä kunnassa on, sitä elinvoimaisempi on koko kunta. Pelkästään kyliltä leikkaamalla ei saada aikaan oikeasti elinvoimaa koko kuntaan. Siksi onkin hyvä ottaa kylät mukaan yhteisiin sopeuttamistoimiin. Kylillä on totuttu tekemään porukalla yhdessä asioita koko kylän eteen. Sen sijaan, että laitetaan kyläkoulu kiinni tai lopetetaan hiihtolatujen ajaminen, olisi hyvä pohtia yhteistyön mahdollisuuksia. Voisiko kyläyhdistys ottaa hiihtolatujen ajamisen hoitaakseen? Mitä muita toimia kylällä voitaisiin tehdä, jotta toiminnot säästyisivät ja samalla kevennettäisiin kunnan kuluja?
Sopeuttamistoimia ei voida aina pelkästään kohdistaa kyliin. Keskustaajamien palveluissa ja toiminnoissa on oltava myös sopeuttamisen varaa. Yhdenvertaisuus ja yhteistyö ovat avainsanoja siihen, että kuntien elinvoima kehittyy kokonaisvaltaisesti.
Kannanotto 13.11.2024.
Suomen kylät ry
Nuorisojaosto