Lähikouluverkon karsiminen vaikuttaa lasten hyvinvointiin ja karsii lähipalveluja. Suomen Kylät ry pitää tilannetta vakavana ja vaatii tilanteen kokonaisvaltaista tarkastelua. Oppilasmäärän väheneminen luo ymmärrettävästi tarvetta karsia kouluja, mutta nykyisillä menettelytavoilla mukana karsiutuu myös elinvoimaisia lähikouluja. Suurille keskuskouluille on olemassa toimivia vaihtoehtoja, joita kunnat eivät aina osaa hyödyntää. Samalla kun vaihtoehdot pitäisi tuoda paremmin kuntien tietoisuuteen, myös lakkautusten vaikutuksia oppimistuloksiin ja lasten hyvinvointiin pitää tarkastella laajemmin.
-Kouluverkkomme alasajo on erittäin lyhytnäköistä politiikkaa sekä lasten oikeuksien toteutumisen että kansantaloutemme kannalta, harmittelee Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja Petri Rinne.
-Oppilasmäärät ja syntyvyys ovat tässä ajan hetkessä laskevia, mutta eivät välttämättä ikuisesti. Pohjoismaisen aluekehityksen tutkimuslaitoksen Nordregion tuoreen ennakointitutkimuksen mukaan harvaan asutun alueen väestö tulee Pohjoismaissa kasvamaan nykyisestä vuoteen 2040 mennessä – mm. biotalous, matkailu, maalle- ja maahanmuutto sekä arktisen alueen kehittäminen mahdollistavat tämän. Haluammeko olla mukana kasvussa vai tyydymmekö hokemaan kolmen kasvukeskuksen mantraa Suomi-kuplassamme, kysyy Rinne.
Katse kokonaisuuteen yksittäisen kuntatalouden sijaan
Muuttoliikkeen ja syntyvyyden laskun myötä useissa kunnissa on käynnissä kouluverkkojen tarkistaminen, joka johtaa usein koululaisten keskittämiseen suuriin koulukeskuksiin. Keskittäminen pidentää koululaisten matkoja eikä prosesseissa välttämättä tehdä kattavaa lapsivaikutusten arviointia. Lisäksi tilannetta tarkastellaan tällä hetkellä vain yksittäisen kuntatalouden kannalta, eikä kenelläkään ole käsitystä siitä, millaiset vaikutukset keskittämisellä on lasten hyvinvoinnille laajemmin.
Taustalla olevat säästölaskelmat ovat usein teoreettisia, eikä säästöjen toteutumisesta ole mitään takeita. Säästöjen toteutumisesta ei ole olemassa laskelmia, mutta silti kunnat perustavat päätöksensä ennakkoarvioihin.
Suomen Kylät ry on huolissaan tilanteesta, joka johtaa myös elinvoimaisten lähikoulujen tarpeettomaan alasajoon. Lähikoulujen lakkauttamisella on laajoja aluepoliittisia vaikutuksia, kun palveluverkon supistaminen heikentää väistämättä kylien houkuttelevuutta lapsiperheiden asuinpaikkana. Elinvoimainen lähikoulu tuo elinvoimaa kylälle ja kun hankinnat on tehty energiatehokkaasti, lähikoulu voi olla kunnalle kannattava investointi.
Uudet ratkaisut mahdollistavat lähikoulut jatkossakin
Monissa kunnissa on löydetty innovatiivisia ratkaisuita perusopetuksen järjestämiseen siten, että lähikoulut ovat säilyneet ja koululaisten matkat pysyneet kohtuullisina. Esimerkiksi Kolin koulussa on toteutettu onnistuneesti etä- ja verkko-opetusta sekä valinnaisia kursseja yhteistyössä kansalaisopiston kanssa. Lähikoulujen säilymisen kannalta avainasemassa ovat erityisesti kaksi asiaa: digitaaliset ratkaisut ja eri toimijoiden välinen yhteistyö. Jo nyt kylissä toimii useita kouluja, jotka palvelevat samalla monipalvelukeskuksena. Seinien kustannukset laskevat, kun niistä otetaan kaikki hyöty irti.
Lähikoulujen nykyinen alasajotahti on kestämätöntä tilanteessa, jossa kenelläkään ei tunnu olevan siitä kokonaiskuvaa. Suomen Kylät ry pitää välttämättömänä, että lähikouluverkon tilasta tehdään kansallinen selvitys ja koululakkautusten vaikutukset lapsien hyvinvointiin ja oppimistuloksiin selvitetään. Samalla on pidettävä huolta siitä, että kuntien resurssit peruskoulutuksen järjestämiseen ovat kunnossa.