Ajankohtaista

Ponssen Juha Vidgrén vuoden maaseutukasvoksi

Uutiset

Juha Vidgrén valittiin vuoden maaseutukasvoksi. Tunnustus luovutettiin Vidgrénille Salossa järjestetyssä KyläAreena-tapahtumassa. Maaseutukasvo Juha Vidgren tunnetaan metsäkoneita valmistavan Ponsse Oyj:n pääomistajana ja hallituksen jäsenenä. Vidgrén asuu Vieremällä Pohjois-Savossa ja hän puhuu avoimesti maaseudun puolesta eri tilaisuuksissa. Vidgren on toiminnallaan tukenut paikallista yhteisöllisyyttä ja luonut uudenlaista talkoohenkeä koko yhteisön hyväksi. Vidgrén on tukenut aktiivisesti kylän toimintaa muun muassa rakennuttamalla Rientolan kylätalon Viremällä. Seutukehittämisessä Vidgrén puhuu aidon, kuntarajat ylittävän yhteistyön puolesta ja luo uskoa niin yrittäjiin, päättäjiin kuin kuntalaisiinkin maaseudun mahdollisuuksiin panostamisesta.

– Otan tunnustuksen nöyränä ja kiitollisena vastaan. Olen asunut varhaislapsuuteni isovanhempien pienviljelijätilalla Vieremän Niemisen kylällä 1970-luvulla ja nuoruuteni kirkonkylällä Vieremällä. Armeijan ja opiskelujen jälkeen muutin jälleen perhetilalle Niemisille, jossa olen asunut puolisoni kanssa vuodesta 2000. Työni on ollut perheyhtiö Ponssella metsäkoneiden parissa. Työrupeamaa on ollut jo 25 vuoden verran ja siinä tärkeää on ollut maaseudun ympäristö, joka on antanut valtavan määrän voimia arjen jaksamiseen sekä ideointia erilaisiin tapahtumiin ja paikallishistorian taltiointiin. Maaseutu on osa luontoa, joka muuttuu koko ajan – se ei ole paikallaan oleva valokuvamainen tila, vaan historian erilaisten aikajaksojen alati muuttuva kokonaisuus.  Sen, minkä maalla asuneena jo yli 50-vuotta olen saanut oppia, on se, että luonto ei ole paikallaan, eikä ole ihmisetkään. Uusia eläinlajeja on tullut vastaan viime vuosina – ahman ja peuran saattaa nähdä meidän kulmillamme jo aiempaa useammin. Samoin kylänraitille saattaa löytyä uusia asukkaita. Perheille on ollut töitä tarjolla esimerkiksi Ylä-Savon alueella ja asumista katsotaan nyt maaseudun pienistäkin kylistä. Etäisyydet eivät ole tämän päivän ongelma, kunhan päivähoito ja koulut löytyvät lapsille järkevän etäisyyden päästä. Työpaikatkin löytyvät useimmiten reilun 30 kilometrin säteeltä, Vidgrén kertoo.

– Maaseudulla tunnetaan naapurit ja vuoden aikana kotikonnuilla pyörähtävät lomalaiset. Se luo turvallisuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta. Se on meille arvokas asia, jota pyrimme vaalimaan. Kotikylämme lavatanssien parasta antia on kiireisen työn ohessa saada vaihtaa ajatuksia naapureiden kanssa kiireettömässä ja leppoisassa ilmapiirissä. Lavatanssien perinnettä tulisi nostaa koko Suomessa myös uudelle, nuoremmalle sukupolvelle. Maaseudun osalta tulisi saada luotua verkostoa, jossa voitaisiin hyödyntää suomalaisen ammattikorkeakoulujen ja yliopistomaailman tutkimusta ja työpajoja joko kyläkouluilla tai kylätaloilla. Meidän pitää luoda olosuhteita, joissa voimme vaikka viikonlopun workshopin kautta tuoda opiskelijoita, tutkijoita ja maaseudun toimijoita yhteen – tutkittiin sitten biologiaa, kemiaa, kauppatieteitä tai matkailua. Tuolta voisimme parhaiten jakaa nuorille opiskelijoille kuvaa tämän päivän maaseudun toimijoista – ja samalla kehittää verkosta, joka tukisi suomalaisen maaseudun vahvuuksia; maatilamatkailun mahdollisuudet, vaellusreitit, puhdas luonto, kalastus, vesistöt, eläintenhoito ja ruuantuotannon osaaminen ja omavaraisuus. Jokaisella yliopiston tiedekunnalla tulisi Suomessa olla oma maaseutupitäjä kummina, jonne voisi luoda kontaktit ja toiminnallisuuden, Vidgrén toivoo.

Suomen Kylät ry myöntää Maaseutukasvon arvonimen henkilölle, joka on esimerkillisellä tavalla tuonut maaseutua myönteisesti esiin julkisuudessa. Ehdotuksia vuoden Maaseutukasvoksi saivat tehdä Leader-ryhmät ja maakunnalliset kyläyhdistykset. Valinnan teki Suomen Kylät ry:n hallitus.