Ylä-Muuratjärvellä, pohjoisella Korpilahdella kyläläiset ovat tehneet pitkäjänteistä ja monipuolista työtä arjen turvallisuuden parantamiseksi. Toiminnassa huomioidaan jokaisen vahvuudet ja voimavarat – sekä muistetaan aina ensin istahtaa pullakahveille.
– Ylä-Muuratjärven kyläradio, kuuluuko, testaa tuore kyläläinen Kaylee Valli pari kuukautta sitten asennetun kyläradioaseman kuuluvuutta.
Ylä-Muuratjärviseuran puheenjohtaja Helena Mieskolainen opastaa Kanadasta Ylä-Muuratjärvelle kotiutunutta Kayleeta. Pian saadaan yhteys Keuruulle ja Jämsänkoskelle, noin 50 kilometrin päähän. Kuuluvuus on hyvä.
Kyläradioaseman perustaminen on ollut osa Ylä-Muuratjärven kylätalosta valmiuskeskus -hanketta. Leader JyväsRiihen tuella toteutetussa hankkeessa kylätaloa on kehitetty pohjoisen Korpilahden kylävalmiustaloksi.
Idea ja tarve hankkeelle syntyi sähkökatkojen myötä. Kyläläiset huolestuivat erityisesti sähkölämmitteisen rivitalon iäkkäiden asukkaiden pärjäämisestä.
– Rivitalon huoneistot kylmenevät talvella vuorokaudessa. Kun sähköt ovat poikki, myös vedentulo katkeaa, Helena selventää.
Huolta herätti myös kylätalon lämmityskustannusten nousu. Talon pitkäaikainen vuokralainen ja kyläseura havahtuivat siihen, että aikoinaan sähkölämmitteisiksi muutettujen pönttöuunien lämmitykseen ei olisi ollut silloisilla sähkönhinnoilla varaa.
Kyläseura tarttui huoleen ja kunnosti pönttöuunit takaisin puulämmitteisiksi Kotiseutuliiton tuella, jonka turvin korjattiin myös kylätalon vuotava katto. Idea laajemmasta kehittämishankkeesta oli syntynyt. Nyt kylätalon lämmityksestä huolehtii talvisin vapaaehtoisista koottu lämmitysrinki.
Into tekemiseen syntyy jokaisen vahvuuksia ja voimavaroja kuunnellen
Kyläradioaseman testauksen jälkeen siirrytään kahvipöytään. Kyläseurassa pullakahveihin suhtaudutaan pieteetillä.
– Hauskanpitoa pitää olla. Eihän kukaan vapaaehtoinen laita tähän aikaansa, jos täällä ei ole kivaa. Aina ensin juodaan pullakahvit ja vasta sitten mietitään, että mitä jaksettaisiin tehdä. Aina ei tarvitse jaksaa, Helena avaa kylätoiminnan periaatteita.
Tekemisen mielekkyyden ja voimavarojen kuuntelun ohella tärkeää on myös se, että jokainen toimintaan osallistuva saa hyödyntää omia vahvuuksiaan.
– Toiminnan johtotähti on, että kaikenikäiset ja kaikenlaiset ihmiset ovat tervetulleita mukaan omilla valmiuksillaan ja kyvyillään, kertoo kyläseuran sihteeri ja lämmitysringin vastaava Ina-Maria Mieskolainen.
Yhteisöllisyyttä, auttamishalua ja monipuolista yhteistyötä
Kylätalon toiminta on monipuolista ja aktiivista. Talolla kokoontuu muun muassa perhekerho, ikäihmisten Virtapiiri, kirjallisuuspiiri ja ilmakivääriharrastajat.
– Täällä on yhteistä tekemistä ja meininkiä, ettei jokainen olisi vain omassa mökissään ja ihmettelisi yksin, että mitä tässä tekisi, ruokahuollosta vastaava Seija Ilmarinen kertoo.
Ina-Maria korostaa, että kylätalo on kaikkia lähialueen asukkaita varten:
– Sepä tekeekin sen, että kylällä tunnetaan toinen toisemme. Jos tulee jokin poikkeustilanne, niin tiedetään, mitä kukakin osaa, missä kukakin asuu ja mitä kukakin tarvitsee.
Kylällä on pitkät perinteet naapurien auttamisessa. Viime vuosina naapuriapua on kehitetty entistä organisoidumpaan suuntaan. Keski-Suomen Sydänpiirin Auttavat kylät -hankkeen myötä perustettu naapuriapuryhmä on luonut tarvittavia rakenteita toiminnan taustalle. Kylille on perustettu sittemmin myös vapaaehtoisen pelastuspalvelun Pohjoisten kylien turvaryhmä.
Tiivis yhteistyö eri toimijoiden kanssa on tärkeää. Kylien kanssa yhteistyötä ovat viime vuosina tehneet muun muassa paikalliset metsästäjät, radioamatöörit, Maa- ja kotitalousnaiset, Martat, reserviläiset, Vapepa, Sydänpiiri, Keski-Suomen kylät ja Lions Club – lista on pitkä ja pitenee koko ajan.
Yhteistyötä on viritelty myös viranomaisten suuntaan, ja se onkin olennaista muun muassa tiedonkulun kannalta.
Yhteisöllinen huolenpito ja konkreettiset toimet lisäävät turvallisuuden tunnetta
Kylätalon varustelu on kattava: soppatykki, astioita, lämmityspuita, tyynyjä ja peittoja, kompostikäymälä, useampi pakastimellinen ruokaa ja puuliesi. Hankintoja ei ole tehty vain kriisien varalle, vaan ne ovat kyläseuran arkisessa käytössä muun muassa erilaisissa tapahtumissa.
Seuraava askel on tehokkaamman aggregaatin hankinta ja maatilakytkimen asennus porakaivon ja kylälaitteiden toiminnan turvaamiseksi.
Aktiivinen tekeminen ja konkreettiset varautumistoimet ovat lisänneet ihmisten turvallisuuden tunnetta.
– Useat ovat sanoneet, että toiminnan kautta saa maailmantilanteen herättämää stressiä haltuun. Turvallisuuden tunnetta lisää se, että tietää mitä tekee, jos jotain poikkeuksellista tapahtuu – vaikka sähkökatkojen sattuessa tulee auttamaan, Helena kertoo kyläläisten mietteitä.
Kyläläisiä yhdistää halu auttaa toisia ja yhteinen visio inhimillisestä kyläyhteisöstä, jossa ei tarvitse pärjätä yksin.
– Ettei ole yksin, vaikka asuisikin yksin, Seija tiivistää.
Onko teidän kylänne jo osallistunut valtakunnalliseen kylätalokartoitukseen? Lisätietoa ja linkin sähköiseen kyselyyn saatte alueenne yhteyshenkilöltä: maakunnalliselta kyläyhdistykseltä tai Leader-ryhmältä. Yhteyshenkilön voit varmistaa tarvittaessa Kylävara-hankkeelta: nea.kukkonen(at)suomenkylat.fi