Blogi I Aleksi Koivisto toiminnanjohtaja Suomen Kylät ry
Alueellinen opintolainahyvitys on kevään kiinnostavin lakihanke. Se on yhteiskuntapoliittinen porkkana, jonka voittajia ovat maaseutualueet ja nuoret koulutetut naiset. Pyrkimys on eheämpään Suomeen, joka kannusteella tukee nuorten unelmia väljemmästä elämästä. Suomen kiitelty ja kehuttu alueellinen korkeakouluverkosto on tukenut työvoiman saatavuutta, alueiden yrittäjyyttä ja seutujen pito- ja vetovoimaa. Laaja koulutusverkosto vähentää nuorten poismuuttoa kotiseudulta ja edistää näin tasa-arvoisempaa aluekehitystä. Koronakriisi toi pandemian jälkeisen landemian. Nyt yli 700 000 suomalaista harkitsee muuttoa Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan. Sen mukaan todennäköisimpiä muuttajia ovat opiskelijat (47 prosenttia), 18–30-vuotiaat (43 prosenttia). Kokeilu saapuu tärkeään taitekohtaan.
Idea lainahyvityksestä maalle muuttaville ei ole täysin uusi. Huoli korkeakoulutettujen keskittymisestä kaupunkeihin on ollut vuosikymmeniä, myös muissa maissa.”Norjan mallista” monet maaseutukehittäjät ovat muistutelleet päättäjiä ja siinä saadut tulokset kannustavat. Norjassa opiskelijat kokivat opintolainahyvityksen kannustavan muuttamaan harvaan asutuille alueille. Korkeakoulutetun työvoiman tasaisempi saatavuus Suomessa on monien maaseutu- ja aluekehittäjien vuosikymmenten unelma. Se parantaisi maaseudun muksujen oikeutta peruspalveluihin, auttaisi maaseudun yrityksiä kasvamaan ja kehittyvä maaseutu tarvitsee korkeakoulutettuja yhteisöihinsä.
KOKEILUN TAUSTA – HUOLI TYÖVOIMAN SAATAVUUDESTA
Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä nosti 2019 mediaan esityksen opintolainan hyvittämisestä harvaan asutuille alueille muuttaville. “Norjan mallista Suomen malliin” ja siinä voisi tulevaisuudessa saada helpotusta opintolainaansa anteeksi esimerkiksi 2 600 euron arvosta vuosittain. Syksyllä 2021 teema sai kierroksia somessa ja mediassa[1], kun opintotuen vastuuministeri Antti Kurvinen nosti teeman esiin ja esitti, että tahtotila on, että lakiesitys opintolainahyvityksen kokeilulaista tuodaan eduskuntaan vielä tämän hallituskauden aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriön[2] hankkeen mukaan kokeilun tavoitteena on osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen harvaan asutulla maaseudulla. Valmistelu on aloitettu kesäkuussa 2021 ja liikkeelle laitettiin esiselvitys, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa alueellisen opintolainahyvityksen kokeilun valmistelua ja toteuttamista sekä koeasetelman valintaa varten. Asiat tehdään tutkittuun tietoon perustuen, hyvä.
ESISELVITYS JULKAISTIIN – KOKEILULLE VAHVA TUKI
Päätöksiä tulee tehdä perustuen tutkittuun tietoon. Itä-Suomen yliopiston yhteydessä toimivassa Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatiassa laadittu esiselvitys on kattava, mittava ja laadukas tietopaketti. Esiselvitys luovutettiin tiede- ja kulttuuriministerille 27.1.2022.
Esiselvitys tukee kokeilun toteuttamista. Se ei miellyttänyt kaikkia suomalaisia. Some-keskustelu asiasta on mennyt monilla tunteisiin. Esiselvityksen luettuaan moni kokeilun jarruttajakin on joutunut kyseenalaistamaan ajatteluaan. Tätä asiaa kannattaa punnita. Tälle on yhteiskuntapoliittista tilausta ja kysyntää opiskelijoiden parista. Kyselyyn vastanneista yliopisto-opiskelijoista 50 prosenttia ja 63 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista oli kiinnostunut muuttamaan maaseudulle. Lapin harvaan asutut alueet kiinnostavat eniten yliopisto-opiskelijoita mahdollisena muuton kohteena. (Esiselvitys s. 47) Unelma tuntureista ja unelma Lapista elää.
Kokeilu voitaisiin Suomessa kohdistaa alueellisesti kahdella tavalla A) Valitaan satunnaisotannalla osa kaikista harvaan asutun maaseudun 77 kunnasta. B) Kohdistetaan kokeilu erikseen nimettäviin harvaan asutun alueen kuntiin tai muilla perusteilla valittaviin kuntiin tai alueisiin. Esiselvityksen pohjalta ehdotetaan, että kokeilu toteutetaan Pohjois- ja Itä-Suomessa kokeilualueella, joka kattaa 25 kuntaa. Toisessa vaihtoehdossa voitaisiin ottaa myös mukaan kuntia Länsi- ja Etelä-Suomesta, joskin harvaan asutun maaseudun kuntia on vähemmän lännessä. Kokeilun kohderyhmäksi esitetään ylemmän korkeakoulututkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet vastavalmistuneet, joilla on opintolainaa.
OPISKELIJAT ITSE INNOSTUIVAT – OPISKELIJAJÄRJESTÖT JARRUTTAVAT?
Suomen Pankin mukaan elokuussa 2021 opintolainoja nostettiin 196 milj. euron edestä, mikä on 20 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Opintolainakanta ylitti nyt syksyllä 5 miljardia euroa.[3] Korot ovat onneksi alhaalla ja opintolaina on edullisinta lainaa. Me 90-luvulla ja 00-luvulla syntyneet sukupolvet olemme vahvasti velkaantuneita jo ennen asuntolainaakin. Työllä tietysti velkaa vähennetään. Kaikki porkkanat, kannusteet ja tuet ovat siinä urakassa varmasti opiskelijoiden mielestä eduksi. Kelan kautta opintolainahyvitys ja -vähennys ovat toimineet jo nytkin erilaisilla ehdoilla. Tämänkin kokeilun tekninen toteutus onnistuisi varmasti nykyisten rakenteiden pohjalta.
Peräti kaksi kolmasosaa selvityshankkeen kyselyyn vastanneista yliopisto-opiskelijoista ja kolme neljäsosaa ammattikorkeakouluopiskelijoista arvioi, että vuotuinen 2 600 euron suuruinen alueellinen opintolainahyvitys kannustaisi heitä muuttamaan harvaan asutulle alueelle. Yllätyin kiinnostuksen suuruudesta. Teema kiinnostaa nuoria. Opiskelijoiden suosio kokeiluporkkanalle yllättää, sillä Helsingistä johdetut opiskelijoiden etujärjestöt ovat jarruttaneet kokeilua. Asiasta tarvitaan lisää keskustelua ja punnintaa kokeilun yhteiskuntapoliittisesta merkityksestä. Opiskelijajärjestöjen huoli on kuultava valmistelussa. Väärääkin tietoa on liikkeellä. Lainapainotteisuus ei ole kaikkien mielestä oikea suunta. Kokeilun yhdenvertaisuus erityisaloja kohtaan ja tukea työllistymiseen tuule taata. Opiskelijajärjestöt kritisoivat ja maaseutujärjestöt innostuvat kokeilusta. Tarvitaan vuoropuhelua ja keskustelua teemasta. Tätä Suomen Kylät haluavat olla tukemassa.
KOKEILULLA OSAAJAT LIIKKEELLE KOKO SUOMEEN
Työvoiman saatavuuden haasteet uhkaavat hidastaa Suomen talouskasvua. Yrittäjät, alueet ja elinkeinoelämä puhuvat tästä kuorossa. Jotta työvoiman liikkuvuus ketteröityisi, työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat vähenisivät ja työttömyys laskisi, on kokeiltava kaikkia ideoita. Opintolainahyvityskokeilu voisi tasapainottaa kehitystä, laittaa työvoimaa liikkeelle ja saada uteliaita kokeilemaan maaseudulle muuttamista. Moni meistä suomalaisista haaveilee väljemmästä arjesta, takapihasta ja työhuoneesta. Koti lähellä luontoa, tuntureita tai saaristoa voi olla monen nuoren unelma. Kannustava kokeilu on siihen ihan paikallaan.
MAASEUDUN YHDENVERTAISUUS PERUSPALVELUIHIN
Tärkeä näkökulma on suomalaisten pääsy peruspalveluihin. Tätä kokeilun kritisoijat eivät ehkä ole tulleet ajatelleeksi. Maaseudulla tietysti tyydytään ja totutaan pitkiin koulu- ja asiointimatkoihin. Huoli omista viimeisistä lähipalveluista nousee maaseudulla. Peruskoulu ja lukutaito on kaiken perusta. Suurimmat haasteet lukutaidon oppimisessa on maaseudun pojilla. Erityisen huonossa asemassa ovat etenkin Itä- ja Pohjois-Suomen pojat.[4] On vaikeampi saada maaseudun pojille kuraattorin, puheterapeutin, koulupsykologin tai erityisopen tukea, kun osaajista on kotiseudulla pulaa. Esiselvityksen materiaaleissa osoitetaan selvästi, että kauimpana yliopistoista on suurin pula sote-osaajista. Jos opintolainahyvityksen porkkana tuo mukanaan muutamankin uunituoreen ammattilaisen maaseutualueille, se on jo kannattava kokeilu lasten näkökulmasta.
NUORET NAISET MERKITTÄVÄ KOKEILUN KOHDERYHMÄ
Esiselvityksen mukaan maallemuutto kiinnostaa hieman enemmän naisia kuin miehiä. Maallemuutto houkuttelee myös yksinhuoltajia ja perheellisiä opiskelijoita. Esiselvityksen tarkastelussa nousi esiin, että maallemuuttoa haluavia on eniten teologian, metsätieteen, varhaiskasvatuksen ja sote-alan opiskelijoissa. Puntaroinnissa on koeasetelma, jossa lainamalli kohdistettaisiin kriittiselle sote-sektorille, jonka työvoimapula uhkaa perusoikeuksia. Sote-ala on joka tapauksessa merkittävimpiä aloja, jonka ammattilaisia mallilla pyritään houkuttelemaan. MDI:llä vielä syksyllä työskennellessäni toteutimme UUTTU-hanketta, joka lisää tietoa naisten tietotyöstä maaseudulla. Suomen työmarkkinat ovat huomattavan voimakkaasti segregoituneet sukupuolen perusteella. Segregaatio sukupuolen perusteella on voimakkaampaa maaseutualueilla. Harvaan asutulla maaseudulla sote-alan henkilöstöstä noin 90 % on naisia. Tilastojen nojaten on todennäköistä, että sote-alan ammattilaiset ja nuoret naiset olisivat opintolainahyvitysmallin voittava kohderyhmä. Sairaanhoitajat, sosionomit, lastentarhaopettajat ja monet hoiva- ja sote-alan pienipalkkaiset ammattiryhmät olisivat keskeisimmät alueellisen opintolainahyvityksen voittajia. Heille lainahyvitys tulisi tilille ja vaikutus olisi voimakkain. Tätä tietoa vasten ihmettelen suuresti, miksi Akavakin vastustaa tätä kokeilua? Kokeillaan asiaa ja päätetään sitten jatkosta.
SUOMEN KYLÄT TUKEVAT KOKEILUA
Suomen Kylät tekevät vaikuttamistyötä paikallisen kehittämisen, maallemuuton ja kestävän monipaikkaisuuden puolesta. Lainahyvitys olisi osaltaan teko yhdenvertaisuuden ja tasapainoisemman Suomen puolesta. Se toisi hyvää maaseudulle, nuorille ja sote-alalle. Moni opiskelijayksiössä opintonsa puurtanut nuori voi haaveilla uudesta arjesta tunturien Lapissa, järvien Saimaalla, länsirannikon saaristossa tai palata juurilleen muualle maakuntien Suomeen. Sitran 2020-luvun kehitysnäkymiä analysoivassa raportissa[5] urbaani Suomi ja kaupungistuminen on väestöennusteiden yleinen kehityskulku, mutta maaseutu nousee vastavoimana. Nuorten unelmat arjelta koronan jälkeisessä ajassa muodostuvat. Me voimme asua monessa paikkaan elämämme aikana.
Tämä kokeilu ei ole helsinkiläiseltä pois. Tämä olisi uusi porkkana opiskelijoille, maaseudulle ja nuorille. Perustuslailliset arviot on viime vuosina kokeilulaista tehty ja esteitä toteuttamiselle ei Suomessa olisi. Norjassa opintolainahyvityksen malli on toiminut. Yhteiskunnallinen ajankohta, johon kokeilu tulisi, olisi kutkuttava: yhä useampi meistä jakaa arkea kaupungin ja maaseudun välillä. Koronan myötä etätyö ja monipaikkaisuus yleistyvät. Sitran raportin mukaan selkeä kaupunki-maaseutu-jaottelu kokee harmaan sävyjä monipaikkaisuuden myötä. Se tuo haasteita myös koeasetelmaan.
MILLAINEN KOKEILULAKI TUODAAN EDUSKUNTAAN 2022?
Kevään 2022 aikana Marinin hallitus ja vastuuministeri Kurvinen tekee esityksen. Esiselvitys antaa vahvan nojan ja sen mukaan alueellisella opintolainahyvityksellä on uutuusarvoa kotimaisessa yhteiskuntapoliittisessa kontekstissa. Kyseessä on uudenlainen politiikkatoimi, jonka vaikutusmekanismia ei tunneta. Esiselvityksen oikeudellisia edellytyksiä koskeva päähuomio on se, että selvitettäessä ei noussut esiin lainsäädännöllisiä esteitä.
Esivalmistelut ovat pitkällä. Mielenkiintoista on nähdä, saavatko hallituspuolueet tästä sovun. Keskusta kannattaa, myös SDP ja pääministeri Sanna Marin näyttävät kokeille vihreää valoa.[6] RKP:n kannatusalueet eivät ole (vielä) kokeilukuntien joukossa. Seuraavaksi neuvotellaan ja valmistellaan. Mitkä kunnat ovat lopulta koeasetelmassa mukana? Kuinka opiskelijan asumista valvotaan? Miten koeasetelma muodostuu? Millainen summa lainavähennys olisi – saisiko esimerkiksi 217e/kk säästö opiskelijat liikkeelle?
Kokeilulaki ei vie kaupungeilta mitään pois, mutta tuo toivoa ja valoa harvaan asutulle maaseudulle, joka kipuilee työvoiman saatavuuden kanssa. Kannattaisi totisesti kokeilla.
Aleksi Koivisto,
Toiminnanjohtaja
Suomen Kylät ry
[1] https://www.is.fi/politiikka/art-2000008312661.html
[2] https://minedu.fi/hanke?tunnus=OKM045:00/2021
[3] https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/tiedotehistoria/2021/uusien-opintolainojen-keskikorko-lahella-nollaa–opintolainakanta-ylitti-5-mrd.-euroa/
[4] https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/yle-it%C3%A4-ja-pohjois-suomen-poikien-oppimistulokset-romahtivat-professori-vaatii-peruskoulun-t%C3%A4ysremonttia-1.158204
[5] https://media.sitra.fi/2019/12/15143428/megatrendit-2020.pdf
[6] https://www.verkkouutiset.fi/asuinpaikka-perusteena-lainan-hyvitykselle-tallainen-on-sdpn-tukema-malli/#a18b19d0