Työpisteeni on ydinmaaseudulla sijaitsevassa maaseudun paikalliskeskuksessa. Keskittymiskehitys on pakannut kymmenien kylien palvelut kompaktiin pakettiin tänne kahden vesistön väliselle maakaistaleelle. Kun käyn keskustassa lounaalla, huomaan jälleen yhden kivijalkaliikkeen lopettaneen. Vilkkaimman kauppakadun varrella on itse asiassa useita tyhjiä liiketiloja. Samaa viestiä kuuluu alajuoksulta naapuripaikalliskeskuksesta. Alkaako keskittymiskehityksen ensimmäisen kierroksen voittajista tullakin häviäjiä?

Muuttoliiketutkija Timo Aron mukaan viisi tärkeintä alueen menestystä selittävää tekijää ovat ihmiset ja väestöntiheys, yritykset, koulut, liikenneyhteydet ja luonto. Kun yhdestä karsitaan, noidankehä käynnistyy. Alue- ja väestörakennetta muovaa yhä enemmän kaikilla aluetasoilla kolme muutostrendiä: keskittymis-, supistumis- ja autioitumiskehitys. Maamme sisäisen muuttoliikkeen suhteen pelaamme jo nyt nollasummapeliä, sillä maamme väkiluku kasvaa vain maahanmuuton varassa.

Nettomaahanmuuttokin on laskusuunnassa, sillä varsinkin nuoret ja koulutetut suomalaiset muuttavat ahkerasti ulkomaille. Suomalaisten väkiluku kasvaakin ylivoimaisesti nopeimmin ulkomailla, sillä vuotuinen maastamuutto vastaa viiden suurimman kaupunkimme muuttovoittoa. Vastaavasti esimerkiksi Helsingin väestönkasvusta kolme neljäsosaa on ulkomaalaistaustaisia. Ulkomailla asuvia Suomen kansalaisia on jo 300 000. Kun mukaan lasketaan suomalaista syntyperää olevat henkilöt, ulkosuomalaisten määrä nousee peräti 1,6 miljoonaan!

Näinkö se menee: ensin tyhjenevät kylät, sitten paikalliskeskukset, sitten maakuntakeskukset, sitten pääkaupunkiseutu ja 2080-luvulla asumme kaikki New Yorkissa? Suomen maaseudun menestystekijöistä on toki jäänyt jäljelle luonto, jossa voimme käydä kesäisin saunomassa, jos joku sitkeä ukrainalainen maatalouslomittaja on vielä jäljellä hoitamassa teitä.

Näin sen ei tarvitse mennä, jos politiikalla halutaan edelleen vaikuttaa yhteiseen tulevaisuuteemme. Timo Aron mukaan suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen kasvu lisää myös muuttoliikkeen vastavirtojen määrää ja korostaa asumiseen, liikkumiseen ja työn tekemisen eri muotoihin liittyviä vaihtoehtoja. Monipaikkaisuus ja monipaikkainen elämäntapa yleistyvät. Ihmisten sujuva arki ja paikkaan liittyvät valinnat perustuvat ”sekä että”-valintoihin ”joko tai”-valintojen sijaan. Voisiko näitä ilmiöitä politiikalla vahvistaa?

Kuntien, maakuntien ja valtion valintojen lisäksi aluepolitiikka on myös yksilön valintoja. Kuinka sinä vastaisit Aron heittämiin tulevaisuutemme avainkysymyksiin:

  1. Voidaanko tai halutaanko aluekehitykseen vaikuttaa poliittisin päätöksin?
  2. Valitsevatko muuttajat ensin työn, jonka mukana tulee paikka vai paikan, jonka mukana tulee työ?
  3. Seuraavatko ihmiset työpaikkoja vai työpaikat ihmisiä?
  4. Onko paikkojen välisessä kilpailussa jatkossa kyse enemmän työstä vai elämästä?
  5. Halutaanko vai joudutaanko kaupunkeihin?

Myös vuorovaikutus on hyvä lääke, vaikka se tuppaa kuplissamme usein unohtumaan. Elävän ja elinvoimaisen maaseudun tärkein tulevaisuuden pelastusrengas ovat maaseudun omien asukkaiden ja yhteisöjen lisäksi kaupungit ja kaupunkilaisten tekemät arjen valinnat.

Petri Rinne
Puheenjohtaja
Suomen Kylät ry

Kirjoitus on julkaistu alun perin Suomen Kylät ry:n uutiskirjeessä

Katso Timo Aron esitys kenelle äänesi kuuluu -seminaarissa. Kaupungin ja maaseudun asia on meidän yhteinen asia -esitys löytyy koulutusmateriaalit-sivulta.

Kategoriat: Blogit