Suomen Kylien ja 11 muun keskusjärjestön ponnistelut tuottivat tulosta, sillä hallituksen neljännessä lisätalousarviossa esitetään kolmen miljoonan euron koronatukea seurantaloille.
Lisätuelle on tarvetta, sillä kokoontumisrajoitusten vuoksi suurimmalla osalla taloista toiminta on loppunut kokonaan. Tilojen omistajat ovat ongelmissa, kun ylläpitokulut (sähkö, lämmitys, vesi, vakuutukset ym.) ovat ennallaan, mutta tulot ovat jääneet saamatta.
Yleishyödyllisillä omistajayhdistyksillä ei yleensä ole puskurirahastoja ja tärkeät huoltokorjaukset viivästyvät. Korjausvelan kasvaessa menetetään samalla arvokasta rakennusperintöä.
Rakennusten itseisarvon ohella seurantalot ja kylätalot ovat kansalaisyhteiskunnan kulmakiviä ja monilla seuduilla ainoita kokoontumispaikkoja.
Koronan aiheuttama poikkeustila onkin muistuttanut monella tavalla maaseudun kylä- ja seurantalojen merkityksestä. Kokouksia, tilaisuuksia, perhejuhlia ja kulttuuritapahtumia on jouduttu perumaan tai siirtämään ja samalla on huomattu, miten paljon niitä edelleen järjestetään kylä- ja seurantaloilla.
Seurantalot, kylätalot ja muut yhteisölliset tilat ovat usein olennaisia myös kylien palveluiden tuotannossa virkistys- ja harrastustoiminnasta sosiaali- ja terveyspalveluihin saakka. Niiden merkitys arjen turvallisuuden takaajina kasvaa myös koko ajan.
Seurantalot ovat monimuotoinen ryhmä eri aikakausien arkkitehtuuria edustavia taloja, joita aatteelliset yhdistykset ovat rakentaneet kokoontumistiloikseen. Alati kasvavana seurantaloryhmänä ovat kylätalot, joita on tullut mm kyläyhdistysten ylläpitämien vanhoja kansakoulujen muodossa. Kaikkiaan seurantaloja arvioidaan olevan nykyisin noin 2500.
Suomen Kylät tiedottaa asiasta lisää, kun avustusten hakuajan alkaminen on tiedossa.
Esityksen seurantalojen tukemisesta tekivät Finlands Svenska Hembygdsförbund, Finlands Svenska Marthaförbund, Finlands Svenska Ungdomsförbund, Kansantalojen Liitto, Marttaliitto, ProAgria Keskusten Liitto ja Keskukset sekä Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ja piirikeskukset, Raittiuden ystävät, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Kylät, Suomen Nuorisoseurat, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Suomen Työväentalojen Liitto.
Suomen Kotiseutuliitto on tarjoutunut vastaamaan avustuksen jakamisesta, sillä liitolla on valmis organisaatio ja prosessi valtionavustuksen jakamiseen. Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja Sampo Suihko korostaa, että avustus tulee jakaa oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti, ja siksi keskustelu jakoperusteista on tärkeää niin opetus- ja kulttuuriministeriön kuin seurantaloasiain neuvottelukunnankin kanssa.