Hyvä tulevaisuus syntyy yhdessä

Nuorten mielestä sekä maaseudulla että kaupungissa voi elää hyvää elämää – samanaikaisesti tai vuoron perään.

– Nuorten tulevaisuutta ja mahdollisuuksia voitaisiin lähteä rakentamaan maaseudun ja kaupungin yhteispelillä ja yhteisellä visioinnilla, Siiri Hakkarainen pohtii.

– Myös suurten kaupunkien lähellä on maaseutua, mitä ei aina havaita, keskustelijat totesivat.

Miro Roukala ja Lauri Ojala nostivat esiin oman paikallisen tekemisen tärkeyttä. Vaikka maailma myllertää ympärillä ja uhkakuvia on, niin omassa yhteisössä ja porukassa voi kuitenkin toimia ja vaikuttaa positiivisesti, omalla esimerkillään.

– Voi osallistua tapahtumiin tai järjestää niitä itse ja pyytää kaverinkin mukaan, Roukala ja Ojala muistuttivat.

Tästä mainiona esimerkkinä toimii Emmi Sarvijärvi, joka vetää monena iltana viikossa liikuntakerhoa oman kylänsä lapsille ja nuorille. – Kerho tuo monenlaista hyvää: liikuntaa, yhteisöllisyyttä ja opettaa myös uutta sukupolvea yhdistystoiminnan pariin.

Maaseudun tapahtumat ja harrastukset yhdistävät usein myös eri sukupolvet.

–  Kylätoimintaan mukaan lähdettyäni olen huomannut ja muillekin viestittänyt, että tämä on hauskaa yhteistä tekemistä, vaikka ollaankin mummujen ja pappojen kanssa, Tia-Maria Tikkanen kertoo pilke silmäkulmassa.

Ryhmäkuvassa vasemmalta Niina Vuori, Kaisa Pethman, Siiri Hakkarainen, Emmi Sarvijärvi, Elsi Katainen, Niko Hyppönen ja Virpi Harilahti-Juola. Kuva: Mikko Hyvärinen, Maaseudun Sivistysliitto.

Puhe rakentaa tulevaisuutta

Vähättelevä maaseutupuhe oli teema, jonka vaikutuksista oltiin huolissaan, eikä syy ole vain mediassa.  

– Jokaisen meistä on hyvä katsoa peiliin ja tarkastella, miten itse puhuu maaseudusta, Niko Hyppönen muistutti.

Nuoret tunnistivat yleisesti sen, että usein koulussa ja kotona kaupunkiin muuttoa peruskoulun ja viimeistään toisen asteen jälkeen pidetään lähes itsestäänselvyytenä, koska ”maalla ei ole mitään”. Takaisinpaluusta harvemmin keskustellaan.

Elsi Katainen totesikin kommenttipuheenvuorossaan, että tässä tapauksessa puhe on teko – miksi kasvatamme lapsiamme näin? Vaarana on, että puheesta tulee itseään toteuttava ennuste.

Toivoa herättävien asioiden lista oli keskustelussa kuitenkin selvästi huolten listaa pidempi. Nuorten tulevaisuus maaseudulla on täynnä mahdollisuuksia, joista myös yrittäjyys nähtiin erittäin merkittävänä työllistymisen keinona.

– Jo se, että muuttaa maaseudulle, riittää. Loput voi tehdä omien resurssien ja elämäntilanteen mukaan. Ja ennen kaikkea: nauti maaseudusta, Niko Hyppönen kiteytti keskustelun päätteeksi.

Eläköön maaseutu! -verkosto järjestää vuoden aikana nuorille suunnattuja keskusteluja osana kansallisia dialogeja ja Nuorten huominen -teemaa. Kansalliset dialogit ovat sarja avoimia keskustelutilaisuuksia, jotka tarjoavat uudenlaisen keinon yhteiskunnalliseen vuoropuheluun. Keskusteluista laaditaan koosteita, joita toimitetaan valtionhallinnon, kuntien ja muun julkisen hallinnon käyttöön päätöksenteon ja valmistelun tueksi. Kaikille avoin Nuorten huominen ja Rajamaa – dialogien yhteenvedon julkaisutilaisuus järjestetään Teamsissä 29.10. klo 13–15.

Keskustelijat lavalla Farmari2026-tapahtumassa. Kuva: Niina Vuori.

Lisätietoja:

Niina Vuori, niina.vuori@msl.fi, p. 040 774 9378

Virpi Harilahti-Juola, virpi.harilahti-juola@msl.fi, p. 040 678 1968

Nuoret, elinvoima ja uusi maaseutukuva – Eläköön Maaseutu! katsoo vuoteen 2026

Eläköön Maaseutu! -foorumi kokoontui torstaina 22.1.2026 Tuusulan Krapille pohtimaan verkoston tavoitteita ja toimenpiteitä vuodelle 2026. Tapaamisessa keskusteltiin myös foorumin organisoitumisesta.

 

 

Foorumin yksimielisellä päätöksellä puheenjohtajana jatkaa Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen. Tapaamisessa perustettiin työryhmä, jossa toimivat puheenjohtajan lisäksi Suomen 4H-liiton toimitusjohtaja Tomi Alakoski, Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Suvi Louhelainen ja ProAgrian yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Suvi Anttila.

Maaseutujärjestöt perustivat yhteisen foorumin suurten murrosten kynnyksellä

Yhdeksän maaseutujärjestöä on perustanut yhteisen Eläköön maaseutu! -foorumin. Foorumin tarkoituksena on tiivistää maaseudun monilukuisten järjestöjen yhteistyötä, luoda yhteistä tulevaisuuskuvaa ja vahvistaa  maaseudun roolia toimijana pikemminkin kuin erilaisten toimien kohteena.

Perustamisvaiheessa mukana ovat 4H, Keskitien säätiö, Maa- ja kotitalousnaiset, Maaseudun Sivistysliitto, Maaseudun Uusi Aika, MTK, ProAgria, SLC ja Suomen Kylät. Järjestöissä on mukana tuhansia alueellisia ja paikallisia yhdistyksiä sekä satojatuhansia toimi- ja luottamushenkilöitä ja henkilöjäseniä.

Foorumin puheenjohtajana toimii tutkimusjohtaja, Maaseudun Sivistysliiton puheenjohtaja Tuomas Kuhmonen, ensimmäisenä varapuheenjohtajana MTK:n elinvoimajohtaja Päivi Nerg ja toisena varapuheenjohtajana Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto.

Foorumin toiminta käynnistyi vuoden 2023 alussa. Se järjestää 16.3. oman vaalipaneelin eduskuntavaalien kynnyksellä, osallistuu 28.6. SuomiAreenaan ja valmistelee osaltaan vuoden 2024 Maaseutuparlamenttia. Foorumi järjestää sisäisiä tapaamisia ja muita tapahtumia, kouluttaa, viestii sekä vaikuttaa verkostoissa ja verkostona.

Tavoitteena tukea ja vahvistaa maaseudun toimijuutta

Perustamisvaiheen keskusteluissa esille nousi monta syytä, miksi juuri nyt on oikea hetki toimia. Energia- ja ruokamurros sekä epävarmuuden lisääntyminen korostavat uusiutuvien luonnonvarojen merkitystä, ja ne ovat kaikki maaseudulla. Jos maaseudun toimijat näkevät tähän liittyvät mahdollisuudet, ovat riittävän aloitteellisia ja heillä on riittävät toimintamahdollisuudet, koko Suomen hyvinvointi voi parantua. Maaseudun monilukuiset toimijat ovat kuitenkin hajallaan ja vailla foorumia yhteiseen näkemyksen muodostamiseen ja vaikuttamiseen.

– Perustajajäsenet toivoivat foorumilta tajunnanlaajennusta, uskonvahvistusta ja vaikuttamista, kertaa Tuomas Kuhmonen. Maaseutua koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun kaivataan uusia ääniä ja näkökulmia, ja niitä tällaisessa verkostossa riittää esille tuotavaksi. Kuhmosen mielestä maaseudun toimijat voisivat toimia peileinä toisilleen, kirittää toisiaan ja löytää paljonkin uusia yhteisen tekemisen paikkoja.

Päivi Nerg pitää tulevaisuudenuskoa ja ylpeyttä omasta työstä ja maaseudusta tärkeänä.

– Jos tulevaisuuteen ei uskota, ei tehdä myöskään tulevaisuusinvestointeja. Ja ilman niitä tulevaisuutta ei synny. Tarvitaan näkyväksi tekemistä, mutta myös uudenlaisia kannusteita. Maaseudulla pitää olla sananvaltaa ja päätösvaltaa omissa asioissaan, toivoo Päivi Nerg.

– Laajassa verkostossa on valtavasti tietoa, kokemusta ja toimijoita, joilta voimme ammentaa ja joita voimme ruokkia uudella tiedolla. Verkostossa on mukana tutkijoita, neuvojia, kehittäjiä, edunvalvojia, viestijöitä ja monenmoisia muita osaajia. Yhdessä olemme enemmän, pohtii Aleksi
Koivisto.

Lisätietoja:

Tuomas Kuhmonen, tuomas.kuhmonen@utu.fi, 050 5911959

Päivi Nerg, paivi.nerg@mtk.fi, 040 8429810

Aleksi Koivisto, aleksi.koivisto@suomenkylat.fi, 040 5091365