Koulurakennuksen korkea käyttöaste on kaikkien etu, sillä samalla kun tarjotaan mahdollisuuksia vapaa-ajan käyttöön, matkat harrastuksiin lyhenevät ja rakennuksen käyttöaste kohoaa. Käytännöt ovat vielä monenkirjavia ja yhteiset pelisäännöt tilojen yhteiskäytöstä puuttuvat, vaikka monissa kunnissa koulurakennus palvelee jo alueen monitoimikeskuksena.

Lähikoulu on yleensä keskeisellä sijainnilla ihmisten arjessa, ja siksi sitä tulisi voida käyttää muuhunkin kuin opetustoimintaan. Jotta koulurakennuksen käyttöastetta saataisiin nostettua, olisikin paikallaan mieltää rakennus koulun sijaan monitoimitilaksi. Maaseudulla koulu on usein kylän ainoa käytettävissä oleva toimitila harrastuksiin ja kokoontumisiin, mutta myös kaupungeissa lähikoululla on tärkeä merkitys harrastuspaikkana. Päivisin kouluna toimiva rakennus voi toimia iltaisin kokoontumistilana, jossa hoidetaan myös asuinalueen turvallisuuteen liittyviä tehtäviä.

Koulurakennusten käyttöön ei ole olemassa yhteisiä pelisääntöjä, ja varsinkin pienemmissä kunnissa käyttömahdollisuus saattaa henkilöityä ja suhtautuminen vaihtua nopeastikin. Ruotsalon kylällä Kokkolassa vaikuttava kyläaktiivi Sanna-Maija Kauppi kertoo pelisääntöjen puuttumisen vaikuttavan suoraan kylien aktiivisuuteen:

-Kylän toiminnan pitkäjänteinen suunnittelu on hankalaa, jos pitää pelätä, että henkilövaihdokset vaikeuttavat koulun käyttöä. Tärkeää olisi löytää yhteinen näkemys siitä, että kaikki kylien elinvoiman eteen tehty työ on myös koulun hyväksi, Kauppi sanoo.

Toinen koulurakennusten käyttöön vaikuttava tekijä on ollut kuntaliitokset. Jos pienemmässä kunnassa koulu on nähty tärkeänä kokoontumistilana, osana suurempaa kuntaa käyttötarkoitus onkin nähty toisin. Lisäksi eri kylien ja kunnan välillä on saattanut olla erilaisia käytänteitä, tai niitä ei ole ollut ollenkaan. Kun erilaiset käytännöt yhdistetään, olisi tärkeä muodostaa kaikkia lähikouluja koskevat yhtenäiset säännöt.

Koulurakennusten käyttöä hankaloittaa niiden näkeminen ainoastaan opetustiloina, vaikka jo pelkästään koulun tarve määrittyy lähellä asuvien lapsiperheiden mukaan. Ilman asukkaita ja asukkaiden viihtyvyyttä koulutkaan eivät säily, ja monipuolinen käyttö taas lisää suoraan viihtyvyyttä ja lähellä harrastamisen mahdollisuuksia.

– Lähikoulujen tulisi olla paikallisten yhdistysten vapaassa käytössä ilman tilavuokria, sillä yhdistystoimijat maksavat tilan käytöstä jo talkootyön ja kunnallisveron kautta. Mahdollisuus käyttää maksutta koulun tiloja on paikallistoimijoille todella tärkeä motivaattori, Kauppi sanoo.

Maksuttomien toimitilojen tarjoaminen on kunnille mahdollisuus tukea paikallista kylätoimintaa. Samalla maksuton kokoontumistila on tärkeä myös kyläturvallisuuden kannalta, sillä kylillä tulee olla paikka, jonne voi tarvittaessa kokoontua suurellakin joukolla esimerkiksi käsittelemään kylää koskevia vaaratiedotteita ja toimimaan annettujen ohjeistusten mukaisesti.

Koulutilojen monipuolinen käyttö järjestyy, kun se perustuu yhdistystoimijoiden ja kuntien väliseen luottamukseen. Kun yhdistyksillä on tiedottamisvastuu iltakäytöstä, kunnan tehtäväksi jää mahdollistaa lähikoulun aktiivinen käyttö yhdistystoimijoiden toimitilana.

 

Lisätietoja: Suomen Kylät ry:n kyläjaoston puheenjohtaja Tauno Linkoranta, 044 303 9990 tauno.linkoranta(at)vskylat.fi

Artikkelikuva: Studio Tomi Aho

Kategoriat: uutiset