Päättyneet hankkeet

Viimeaikaiset päättyneet hankkeet

• Kyläturvallisuus 2025

  Kyläturvallisuus 2025

  Kyläturvallisuus 2025 -hankkeessa kehitettiin paikallisyhteisöjen ja kansalaisten turvallisuusosaamista ja resursseja siten, että ne voidaan kytkeä tehokkaammin osaksi alueellista ja paikallista turvallisuustyötä ja yhteistyöverkostoja. Toiminta paransi paikallisyhteisöjen ja laajemmin yhteiskunnan häiriönsieto- ja palautumiskykyä erilaisista häiriö- ja poikkeustilanteista.

  Kyläturvallisuus on osa hyvinvointia

  Suomen Kylät käynnisti keväällä 2023 turvallisuusjaoston toiminnan. Sen tarkoituksena on kehittää yhteistyötä ja nostaa turvallisuusteemaa osaksi kylien toimintaa.

  Turvallisuusjaoston työn tavoitteena on selkeyttää kylien ja paikallisten yhteisöjen roolia turvallisuustoimijoina ja lisätä yhteistyötä kyläturvallisuuteen liittyvien toimijoiden välillä. Paikallisten yhteisöjen turvallisuustyö on tärkeätä arjen turvallisuuden, häiriötilanteisiin varautumisen, yhdenvertaisuuden ja huoltovarmuuden kannalta ja turvallisuusjaosto pyrkii luomaan työlle kestävää mallia ja hankeriippumatonta jatkuvuutta. 

  Turvallisuus ja turvallisuuden tunne ovat osa kylien arkea, hyvinvointia ja elinvoimaisuutta ja siksi niihin kannattaa kiinnittää huomiota. Turvallisuuden tunne syntyy esimerkiksi turvallisesta koti- ja asuinympäristöstä, toimivista peruspalveluista, työstä ja toimeentulosta sekä luottamuksesta siihen, että apua on saatavilla tarvittaessa.

  Lue lisää kyläturvallisuudesta kylamme.fi-sivustolta.

  Kyläturvallisuus materiaalit

  Kyläturvallisuus 2025 -hankkeessa on kehitetty paikallisyhteisöjen ja kansalaisten turvallisuusosaamista ja resursseja siten, että ne voidaan kytkeä tehokkaammin osaksi alueellista ja paikallista turvallisuustyötä ja yhteistyöverkostoja. Hanke päättyi alkuvuonna 2023. 

  Suomalaisen yhteiskunnan resilienssi tukeutuu vahvasti kansalaisten valmiuksiin ottaa vastuuta itsestään ja lähimmäisistään myös häiriötilanteissa. Kylien vahvuuksia ovat mm. paikallistuntemus, naapuriapu ja yhteisöllisyys, kokemukset omatoimisesta selviytymisestä sekä olemassa olevat paikalliset kylien yhdistysten verkostot. Kyläturvallisuutta edistäviä hankkeita on toteutettu eri puolilla maata, mutta toiminta on ollut pirstaloitunutta, mikä on hidastanut käytäntöjen laajempaa käyttöönottoa. Kyläturvallisuus 2025 -hankkeen avulla on parannettu eri kokeilujen tulosten hyödyntämistä ja kyläturvallisuuden kehittämisen jatkuvuutta.

  Kaksivuotisen hankkeen tuella on koottu tunnistettujen toimivien mallien ja paikallisten kokeilujen pohjalla turvallisuuskoulutusten työkalupakki sekä verkoston keskinäistä viestintää paremmin tukevat apuvälineet. Hankkeen yhteydessä on vahvistettu aiheeseen perehtyneiden kyläturvallisuuskouluttajien verkostoa tukemaan toiminnan jatkokehitystä. 

  Suomessa tehtävälle kyläturvallisuustyölle luodaan selkeämmät käytännöt, jotka kootaan yhtenäisemmiksi toimintamalleiksi. Suomen Kylät ry yhteistyöverkostoineen luo puitteet toiminnan hankeriippumattomalle jatkuvuudelle sekä kyläturvallisuuteen liittyvän osaamisen tuottamiselle ja kokemusten koordinoidulle jakamiselle valtakunnallisesti.

  Hanke toteutettiin Palosuojelurahaston ja Keskitien säätiön tuilla ajalla 1.1.2021-31.3.2023. Hanketta hallinnoi Suomen Kylät ry ja sen ohjausryhmään osallistuvat seuraavat Suomen Kylät ry:n yhteistyökumppanit: EKTURVA/Etelä-Karjalan Kuntaturva, Maanpuolustuskoulutus-MPK, Pelastusalan kumppanuusverkosto, Pohjois-Karjalan pelastusalanliitto ry., Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK sekä Turvallinen- ja kriisinkestävä kunta -verkosto.

  Organisaatio, osallistujat ja ohjausjärjestelyt

  Hankehallinnoija on Suomen Kylät ry. Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat Suomen Kylät ry:n 19 maakunnallista kyläyhdistystä ja n. 3900 paikallista kylä- ja kaupunginosayhdistystä sekä kylätoimikuntaa.

  Keskiviikkona 1.3.2023 järjestettiin turvallisuusseminaari, jonka materiaalit löytyvät tästä.

  Esitys: Pekka Rintala

  Esitys: Mira Koponen

  Esitys: Markku Juhola

  Linkki tilaisuuden tallenteelle (Kunta-TV-verkkosivuille)

  

  8.10.2021 klo 12-16 järjestettiin kyläturvallisuuswebinaari, jossa turvallisuusalan valtakunnalliset nimet kokoontuivat keskustelemaan aiheesta Suomen Kylien järjestämässä webinaarissa. Webinaarissa herätellään keskustelua siitä, millaisia tämänhetkiset turvallisuustoimijoiden roolit ovat ja missä kohdissa ketju kaipaa vahvistusta.

  Webinaarin tallenne katsottavissa tästä.

  Tilaisuuden kaikki esitykset aukeavat tästä alta:

  1. Suomen Kylät ry, Perheentupa – paikalliskehittämisen eduntekijä
  2. Sisäministeriö, Mäntymäki – Yhteistyö turvallisuusongelmien ennaltaehkäisyssä
  3. Huoltovarmuuskeskus, Anttila – Huoltovarmuuden rakentamista paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla
  4. Kuntaliitto, Tervo – Turvallinen ja kriisinkestävä kylä
  5. Sisäministeriö, Lepistö – Pelastustoimi paikallisyhteisöjen tukena
  6. Kotkan kaupunki, Kiiski – Kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli
  7. SPEK, Kekki – Resilienssi, varautuminen ja yhteisöllisyys paikallisyhteisöjen voimavarana

• Ilmastoluotsit

  Suomen kylät oli mukana ERASMUS+ Ilmastoluotsit hankkeessa. Hanke päättyi 30.4.2023.

  Hankkeen tavoitteena oli luoda ilmastotyön ekosysteemi, jota tukee yhteisötason kouluttajat ja luotsit. Yhteisöllä tarkoitetaan kylää, verkostoa, paikka tai esimerkiksi yhtenäistä kokonaisuutta, kuten järvi tai jokivarsi. Hankkeen tuotoksia ovat tutkimuksen lisäksi ilmastoluotsityöhön suunnatut koulutus- ja valmennusohjelma, opaskirja sekä työkalut luotsaustyön eri vaiheisiin. Kokonaisuutta tukee hyvät käytännöt sekä selvitys luotsityön vaatimuksista. Hanke perustui permakulttuurin ajatusmaailmaan. Alla hankkeen tuotoksia. Päivitettyjä versioita tulee myöhemmin, mm. linkkien kanssa. Yhteenvetoraportti sekä hyviä käytäntöjä tullaan lisäämään näille sivuille myöhemmin.

  Hankkeen verkkosivusto: https://communitiesforfuture.org/community-climate-coaches/

  Dokumentit: introduction, IO2, IO3, IO4

  IO2 Final CCC Toolkit and Resilience Pathway Summary lop fi

  IO3 Final CCC Competency and Learning Pathway Summary fi.lopdocx

  IO4 Final lop Good and Emergent Practice Guide Summary fi

  Suomen kylät järjesti hankeen puitteissa 16.2.2023 tapahtuman Espoossa ilmastoteemalla. Alla Seminaarin asiakirjat:

  Reeta Community climate coach approach 16.2.2023

  Presentation 16.2.2023_Kirsi Oesch

  TuulaJaatinen_Climate Work & Art 12_10-

  Simo Haanpää Helsinki Uusimaa regional council Community climate coaches 16022023

  Aleksi English Climate Espoo

  Kim About CCC

  Ecoschool in Latvia

  CCC ME Finland_compressed

  Climate municipalities Hinku Markku Nieminen EMO ry 2023

  ilmastoluotsi ohjelma

• Veva-hanke

  Vetovoimainen ja vastaanottava kylä -hanke 2022

  Hanke päättyi maaliskuussa 2023.

  Hankkeen keskeisenä tavoitteena on auttaa paikallisyhteisöt tunnistamaan ja havaitsemaan paremmin yhteiskunnallisen roolinsa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tarjoavina ja vahvistavina yhteisöinä sekä oman ympäristönsä elinvoimaisuutta edistävinä tahoina. Hanke tarjoaa osallisuusvalmennusta ja paikallisia kehittämistyöpajoja kyläyhteisöjen toiminnan brändäämisen sekä vastaanottavuuden ja osallisuuden lisäämiseksi.

  Haluamme olla osa hyvinvoivaa maaseutua, joka on vetovoimainen, houkutteleva ja sydämeltään lämmin ja vastaanottava. Nämä asiat ovat myös uuden hankkeemme ytimessä. Veva- vetovoimainen ja vastaanottava kylä -hanke on kahden Leader alueen rahoittama vuodenmittainen hanke, jonka tavoitteena on antaa työkaluja ja tukea kylien osallisuuden edistämiseksi. Tavoitteenamme on luoda elinvoimaisia yhteisöjä, joihin ovat tervetulleita kaikki vauvasta vaariin taustasta ja lähtökohdista riippumatta.

  Veva -hanketta rahoittavat Leader ryhmät Aisapari ja Karhuseutu. Hankkeessa työskentelee kaksi osallisuusvalmentajaa, jotka ovat valmiita laittamaan itsensä likoon ja olemaan kylätoiminnan kehittämisen tukena. Oli sitten haasteena uusien ihmisten mukaan saaminen, tapahtuman laajentaminen tai imagon nostattaminen, Veva -hankkeen kautta saa viestintään ja toimintojen kehittämiseen koulutusta ja neuvontaa. Kollegani kanssa pyrimme olemaan aktiivisesti yhteydessä hankkeen alueella oleviin kyliin ja meihin voi olla aina yhteydessä. Tätä työtä teemme yhdessä.

• Me miehet -toiminta, Matalankynnyksen toimintaa miehille.

  Hanke on päättynyt 1.6.2021

  Me miehet -toiminta tarjoaa 30-63 vuotiaille maaseudulla asuville miehille vertaisryhmiä, jotka tukevat arjen hallintaa, elämäntapojen kohentamista, yksinäisyyden vähentämistä ja sosiaalista vuorovaikutusta.

  Hankkeessa perustetaan Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueille 30-40 vertaisryhmää. Jokaisella ryhmällä on 1-2 ohjaajan lisäksi 5-8 jäsentä. Ryhmänohjaajina toimivat koulutetaan miesryhmätyöhön. Ryhmien sisältö muokkautuu osallistujien mielenkiinnon mukaan, ohjelmassa voi olla esimerkiksi ulkoilua, liikuntaa, ruuanlaittoa, kalastusta, talkootöitä, kulttuuria ja muita harrastuksia. Toiminnan kautta ja sen ohessa on helpompi keskustella myös niistä teemoista jotka nousevat ryhmäläisten omista elämäntilanteista: työllistyminen, terveysasiat, perhe, arjen hallinta, miehenä oleminen, päihteet.

  

  Matalankynnyksen toimintaa miehille

  Miesryhmät toimivat matalan kynnyksen periaatteella. Tärkeää on luottamuksellisuus, keskinäinen kokemusten vaihtaminen, sosiaalinen vuorovaikutus, monipuolinen yhdessä tekeminen, osaamisen tunnistaminen sekä tarvittaessa jäsenten ohjaaminen eteenpäin eri palveluihin. Ryhmistä muodostuu jäsenilleen vertaistukiverkosto, joka parantaa elämänlaatua ja antaa mahdollisuuksia yhteisöllisyyden kokemiseen. Yleisen hyvinvoinnin lisääntymisen myötä kaikenlainen toimintakyky paranee, ja sen seurauksena myös työkyky kohenee.

  Me Miehet -hanke on osa Sosiaali- ja terveysministeriön Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi perustamaa Toimintakyky kuntoon -avustusohjelmaa, jonka kohderyhmänä ovat työikäiset suomalaiset, joiden toimintakyky on heikentynyt tai vaarassa heikentyä. Hanke jatkuu vuoden 2020 loppuun, ja sen rahoittaa STEA.

• Maaseutupolitiikan neuvoston Kansalaistoiminta ja hyvinvointi -verkosto

  Suomen Kylät ry on yhtenä toteuttajana Maaseutupolitiikan neuvoston Kansalaistoiminta ja hyvinvointi -verkostohankkeessa, lyhyemmin Kahvee-verkostossa. Verkosto toimii osana Maaseutupolitiikan neuvostoa ja edistää oman toimialueensa maaseutupoliittisia aloitteita. Muut toteuttajat ovat Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitos, Joensuun kampus (UEF/KTL, hallinnoija) ja Suomen kuntaliitto.

  Verkoston strategiset painopisteet 2017–2019:

  Verkostohanke toteuttaa Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman Osallisuus ja lähidemokratia sekä Asuminen ja palvelut -toimen­pideko­ko­nai­suuksia, toimii osana Maaseutupolitiikan neuvostoa (MANE) ja vie eteenpäin ajankohtaisia maaseutupoliittisia kehittämisaloitteita ja poliittisia aloitteita. Lisäksi työhön kuuluu nopea reagointi ajankohtaisiin asioihin ja ilmiöihin (lausuntopyynnöt, selvitykset, työpajat jne.).

  Verkoston keskeiset sisällölliset tavoitteet ovat:

  1. sote-uudistukseen liittyviin kysymyksiin reagoiminen maaseutualueiden näkökulmasta,
  2. yhdenvertaisuuden ja rakenteellisen eriarvoisuuden haasteisiin liittyvät tehtävät,
  3. kansalaistoiminnan ja maaseudun aktiivisuuden vahvistaminen sekä
  4. edustuksellisen ja suoran demokratian kehittäminen.

  Ohjausryhmä:

  Verkostossa on 17 asiantuntijajäsentä (kansanedustajia, THL, AVI, VM, OKM, Sokra, KANE, Suomen lähikoulut, Pohjois-Savon kylät, lapsiasianvaltuutettu, Kansalaisareena, sosiaaliturvayhdistys, sosiaalialan osaamiskeskus yms.)

• Jässi -jätevesineuvontahankkeet

  Oikein rakennettu ja suunniteltu kiinteistökohtainen jätevesien käsittely pitää omat ja naapurin juomavesikaivot puhtaina, estää lähivesistöjen rehevöitymistä ja pitää tontin hygieenisen tilan hyvänä. Toimiva jätevesijärjestelmä parantaa kiinteistön käyttömukavuutta antaen myös lisäarvoa kiinteistölle.

  Jätevesilainsäädäntöä tarkennettiin huhtikuussa 2017. Pohjavesi ja ranta-alueiden kiinteistöillä jätevesijärjestelmien uudistamiseen on aikaa nyt 31.10.2019 asti, ja muilla alueilla jätevesijärjestelmä uudistetaan, kun kiinteistöllä tehdään suurempia luvanvaraisia korjaus ja muutostöitä.

  Suomen Kylät ry on ollut toteuttamassa jätevesineuvontaa vuodesta 2011 lähtien. Ympäristöministeriö on rahoittanut vuodesta 2012 alkaen ELY-keskusten kautta Jässi-jätevesineuvontahankkeita Pohjois-Karjalassa ja Imatran seudulla Etelä-Karjalassa. Jässi-jätevesihankkeet ovat tarjonneet haja-asutusalueiden vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille laadukasta, puolueetonta, maksutonta ja ajantasaista jätevesineuvontaa.

  Monipuolista neuvontaa paikanpäällä ja tapahtumissa

  Jässi-hankkeiden tarjoama neuvonta on hyvin monipuolista. Neuvontaa toteutetaan kiinteistöillä paikan päällä, erilaisissa yleisötapahtumissa, jätevesi-illoissa, puhelimitse ja sähköpostin välityksellä sekä tiedottamalla eri medioissa jätevesien oikeanlaisesta käsittelystä.

  Yli 3000 neuvontakäyntiä Pohjois-Karjalassa ja 1500 Imatran seudulla

  

  Hanketoiminta painottuu kesäaikoina eri kohdekuntien kiinteistökohtaiseen neuvontaan. Kohdealueiksi valitaan yhdessä kuntien ympäristöviranomaisten kanssa vesiensuojelullisesti merkittäviä alueita. Lisäksi yhteistyötä tehdään laajasti myös kuntien ja muiden hankkeiden sekä alueiden kyläyhdistyksien kanssa. Kuuden toimintavuotensa aikana Pohjois-Karjalan Jässi-jätevesihanke on tehnyt yhteensä noin 3 150 kiinteistökohtaista jätevesineuvontakäyntiä. Imatran seudulla on tehty noin 1 530 kiinteistökohtaista neuvontakäyntiä.

  Hanke on järjestänyt yleisneuvontaa neuvontapisteillä ja kyläilloissa. Neuvontapisteitä on järjestetty erilaisissa kesätapahtumissa, messuilla ja toreilla. Jätevesi-iltoja on järjestetty paikallisten kyläyhdistysten kanssa yhteistyössä. Yleisneuvonnan keinoin on Pohjois-Karjalassa tavoitettu noin 2 000 henkilöä ja Imatran seudulla noin 700 henkilöä.

  Hankkeen avulla on pystytty neuvomaan vasta vähäistä osaa koko hankealueiden haja-asutusalueen kiinteistöistä, joten neuvontatyölle on varmasti tarvetta jatkossakin!

• Työtä kaikille – Jobb för alla

  Työtä kaikille -hanke on päättynyt 31.12.2021.

  Työtä kaikille – Jobb för alla -hanke on päättynyt kolmivuotisen hankekauden loppuessa 31.12.2021. Kaikki yhdistyksien voimassa olevat työsopimukset jatkuvat kuten ennenkin. Palkkatukikäytäntö jatkuu ennallaan vuonna 2022.

  Työtä kaikille – hankkeessa kyläyhdistykset palkkaavat pitkäaikaistyöttömiä palkkatuella kyläavustajiksi. Kyläavustajan tehtävänään on auttaa asukkaita arjen askareissa. Näin kyläyhdistys voi omalta osaltaan parantaa alueen työllisyyttä ja samalla luoda tarvittavia paikallispalveluita. Hankehenkilöstö auttaa byrokratiatalkoissa, rekrytoinnissa ja taloushallinnossa.

  Kyläavustajan tehtävänä on auttaa erityisesti ikääntyviä kylän asukkaita arjen askareissa niin, että he voivat asua mahdollisimman pitkään omissa kodeissaan. Kyläavustaja voi samalla tukea kyläyhdistyksen yleishyödyllistä toimintaa sekä osallistua tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Hyviä kokemuksia on saatu myös työparien toiminnasta.

  Työtä kaikille on Uudenmaan TE-toimiston tukema työllisyyspoliittinen hanke. Siinä kyläyhdistykset Uudenmaan alueella palkkaavat pitkäaikaistyöttömiä ja vaikeasti työllistettäviä TE-toimiston asiakkaita. Heidät työllistetään palkkatuella kyläavustajiksi määräaikaiseen työsuhteeseen kyläyhdistyksessä. Hankkeessa asiakkaita ohjataan polutussopimuksen tuella avoimille työmarkkinoille sekä ammatillisesti suuntautuneeseen jatkokoulutukseen. Hanke tukee yhdistyksiä tuttuun tapaan hankehallinnossa ja työnantajavelvoitteissa.

  Tarjolla uudenajan naapuriapua ja käytännön hyötytietoa

  Kyläavustaja tekee jokamiestason töitä, jotka tukevat kyläläisten arkea. Tällaisia palveluita ovat mm. talonpito, lumityöt, pihatyöt, pienet kunnostustyöt, asiointi, siivoaminen, puiden pilkkominen ja lumityöt. Kyläavustaja ei kuitenkaan tee luvanvaraisia töitä. Työ ei myöskään kilpaile yksityisen yritystoiminnan kanssa. Kyläavustajan toimenkuva luodaan yksilöllisesti osaamisen ja paikallisten tarpeiden mukaan Kyläavustajalta voi myös kysyä energiasäästövinkkejä, sillä kyläavustaja välittää tietoja Motiva Oy:n kuluttajien energianeuvonnasta.

  Kyläyhdistyksellä on yleensä runsaasti kyläsuunnitelmaan kirjattuja yhteisiä tehtäviä kyläavustajalle. Tilaisuuksien järjestelyissä riittää tehtävää ja kyläyhdistyksellä onkin paljon monipuolista toimintaa. Useissa kylissä ja kaupunginosissa on vilkas yhdistystoiminta ja kyläyhdistykset tekevät yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyö ja oma kylätalo ovatkin kyläyhdistyksen vahvuuksia työllistämishankkeessa.

• Eurooppalainen maaseutuparlamentti ERP

  The Finnish Village Movement Association implemented the ROAD project 1.8.2018-31.1.2020. The project was financed by the Europe for Citizens programme. Find below the event report and the result report.

  Final report EfC ROAD events

  Result report ROAD

  The main event was held in Candás Asturias in November 2019. In addition, to collect rural voices and opinions of rural citizens six thematic events with many subevents were organised.

  Translations in Finnish of guiding documents

  • ERP:n politiikkaehdotukset
  • Manifesto lyhyt Suomi
  • People’s declaration candás

  Suomen Kylät ry haki rahoitusta Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta maaseudun asukkaan äänen esilletuomiseksi erilaisissa tapahtumissa. Hankerahoituksella toteutettiin kuusi pienempää temaattista osatapahtumaa ja neljäs Eurooppalainen maaseutuparlamentti Espanjassa, Candasin kylässä 6-9.11.2019. ROAD-nimellä kulkenut hanke päättyi vuoden 2019 lopussa.

  Erityisesti voidaan mainita nuorisoteema (Latvian maaseutuforumin vetämä), jonka puitteissa järjestettiin toinen Eurooppalainen Nuorten maaseutuparlamentti Candasissa 4-6.11.2019 sekä tutkimusteema, jonka Suomen Kylät ry toteutti. Siinä kehitettiin tutkimusverkostoa ja kerättiin tutkimustietoa maaseudun asukkaan- ja paikalliskehittämisen näkökulmista. Päätapahtuma oli Ähtärissä 22-23.8.2019 Maaseudun Uusi Aika -yhdistyksen 20-vuotisjuhlaseminaarissa.

  Lisäksi hankkeessa laaditiin erilaisia asiakirjoja maaseutuasukkaan näkökulmasta sekä ehdotuksia maaseudun kehittämisohjelmiin ja -politiikkaan. Hankkeen asiakirjat ovat luettavissa ja ladattavissa tämän sivun alaosassa.

  Eurooppalainen maaseutuparlamentti – ERP

  Maaseutuasukkaan ääni ja politiikkafoorumi. Verkostoitumista, kumppanuutta ja ystävyyttä.

  Eurooppalainen maaseutuparlamentti ERP tukee maaseudun ruohonjuuritason toimintaa ja on maaseutuasukkaan ääni- sekä vaikuttamiskanava EU:n ja valtioiden päättäjien suuntaan. ERP-verkostossa on tällä hetkellä 6 euroopanlaajuista kumppania sekä kansallisia yhteisöjärjestöjä 40:ssä maassa Euroopassa. Eurooppalainen maaseutuparlamentti kokoontui ensimmäisen kerran vuonna 2013 Brysselissä. Seuraavat parlamentit pidettiin 2015 Itävallassa Schärdingin kylässä ja 2017 Hollannissa Venhorstin kylässä. Vuoden 2019 Parlamentti järjestetään Candaksen kylässä Espanjassa. Tervetuloa mukaan kasvavaan ja kehittyvään kansainväliseen verkostoon maaseutuasukkaan ja -yhteisöjen elämänlaadun edistämiseksi.

  Ääni

  ERP kerää tietoa, ideoita, hyviä käytäntöjä ja politiikkaehdotuksia maaseudun asukkailta ympäri Eurooppaa. Kerätty tieto toimii runkona maaseudun ohjelmatyöhön ja lainsäädäntöön liittyvään vaikuttamistyöhön asukkaan hyväksi. Tutkimustuloksia käytetään toiminnan positiivisten sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten esilletuomiseksi. Työkaluina ERP voi käyttää julistuksia, manifestia, keskustelupapereita, politiikkapapereita, muutosesityksiä ja jopa Eurooppalaista kansalaisaloitetta.

  Kumppanuus ja Ystävyys

  ERP mahdollistaa yhdessä tekemisen ja oppimisen. Verkostossa tapaa samanhenkisiä toimijoita ympäri Eurooppaa ja voi vaihtaa tietoja toiminnan kehittämiseksi tai toteuttaa yhteisiä projekteja.

  Verkosto ja teemat

  ERP on epävirallinen verkosto, joka toimii kumppaneidensa ehdoilla. Vaikuttamistyön lisäksi ERP järjestää erilaisia aktivoivia haasteita ja/tai kilpailuja eri teemoilla. Erilaisia teemoja voidaan ehdottaa ERP:lle toiminnan kehittämiseksi. Tällä hetkellä toiminnassa on nuorisoteema, joka toteuttaa nuorten Eurooppalaista maaseutuparlamenttia. Uutena teemana vuonna 2019 käynnistyy älykkäät kylät-teema. Koordinoidun teematyön periaatteina ovat yleishyödyllisyys, mahdollisuus osallistua itse toimintaan ja tavoitteena kohdennettu temaattinen vaikuttaminen maaseutuasukkaan hyväksi.

  Maaseutuparlamenttitapahtuma:

  Eurooppalainen Maaseutuparlamentti järjestetään joka toinen vuosi eri maaseutukohteissa ympäri Eurooppaa. Kaksivuotisen toimintasyklin tulokset esitellään sekä keskustellaan ajankohtaisista maaseutupoliittisista ja -temaattisista asioista niin työryhmissä kuin täysistunnoissa. Tapahtumiin osallistuu säännöllisesti EU:n edustajia sekä ministeritason edustajia kumppanimaista. Tapahtuman tuloksena asukkaiden ääni ja osallistujien mielipiteet muotoutuvat Manifestiin, Julistukseen ja politiikkaehdotuksiin EU:lle ja jäsenvaltioille. Samalla tulevan kaksivuotiskauden työohjelma tarkentuu.

  Lisätietoja tapahtumista löydät ERP:n sivuilta.

  ROAD-hankkeen dokumentit

  ROAD hanke on päättynyt. Alla hankkeen pääasiakirjat ja raportit. Asiakirjoissa on mm. mitä ERP on, maaseutuparlamentin Manifesti, julkilausumia (ERP:n osallistujat sekä nuorison oma) sekä politiikkaehdotuksia sekä maaseudun asukkaille kohdennettua EU-tietoa englanniksi.